Alue- ja työmark­ki­na­ke­hi­tys vuonna 2020  

Vuoden 2020 alueke­hi­tyk­seen vaikutti erityi­sesti korona ja sen mukanaan tuomat muutok­set. Työttö­myys ja erityi­sesti lomau­tuk­set kasvoi­vat selvästi, mutta heikke­ne­vän työlli­syys­ti­lan­teen myötä myös väestön muutto­liik­keen volyymi laski. Koronan talous­vai­ku­tus­ten myötä maan sisäi­set työttö­myy­se­rot ovat supis­tu­neet, kun erityi­sesti Uudel­la­maalla työttö­myys on kasva­nut selvim­min. Tätä kuvaa hyvin se, että Uuden­maan työttö­mien määrä kasvoi peräti 60 %, kun vastaava luku maakun­nassa oli ”vain” 25 %.

Maalis­kuulta 2020 lähtien koko maan suhteel­li­nen työttö­myys­ke­hi­tys on ollut Pohjois-Karja­laa heikompi, mutta siitä huoli­matta maakunta on pysynyt huonoim­pana alueena. Vuonna 2019 maakun­nan työttö­myy­saste oli 3,7 prosent­tiyk­sik­köä koko maata heikompi, vuoden 2020 loppu­puo­lis­kolla eroa oli 2,8. Myös ero toiseksi heikoim­paan maakun­taan Lappiin on kaven­tu­nut loppu­vuotta kohti. Loppu­puo­lis­kon työttö­myy­saste oli 15,6 kun koko maan vastaava oli 12,8 ja Lapin 14,0, paras tilanne on ollut Etelä-Pohjan­maalla 9,0 eli sen ero Pohjois-Karja­laan on 1,7‑kertainen. 

Pohjois-Karja­lassa oli vuoden loppu­puo­lis­kolla (7–12) keski­mää­rin hieman yli 11 000 työtöntä, joista lomau­tet­tuja lähes 1 500. Lomau­tet­tu­jen osuus työttö­mistä on selvästi koko maata alhai­sempi. Pitkä­ai­kais­työt­tö­miä eli vähin­tään vuoden työttö­mänä olleita oli keski­mää­rin noin 3 200. Huomio­nar­voista on, että nimeno­maan pitkä­ai­kais­työt­tö­myys on kasva­nut koko työttö­myyttä selvästi nopeam­min, kun lähes joka kolman­nella työttö­myys on pitkit­ty­nyt.  Avoimien työpaik­ko­jen osuus koko maasta oli 2,1 prosent­tia, kun väestön mukai­nen osuus olisi 2,9.

Pohjois-Karja­lan alueel­li­sessa tarkas­te­lussa viime vuoden toisella puolis­kolla Keski-Karja­lan työttö­myy­saste (17,0) oli selvästi korkein, kun taas Joensuun seudun ja Pieli­sen Karja­lan oli lähes saman­ta­soi­nen (noin 15,5 %).  Seutu­kun­ta­ta­solla Pieli­sen Karja­lan suhteel­li­nen tilanne muihin aluei­siin on kohen­tu­nut. Jos on koko maan sisäi­set työttö­myy­se­rot edelleen suuria, niin sitä ne ovat myös kunnit­tain maakun­nan sisällä. Ero heikoim­man Outokum­mun (20,2 %) ja parhaim­man Kontio­lah­den (10,7 %) välillä on lähes kaksin­ker­tai­nen. Outokum­mun työttö­myys on vuoteen 2019 verrat­tuna heiken­ty­nyt suhteel­li­sesti selvästi eniten. Myös Kiteen ja Polvi­jär­ven asema on heiken­ty­nyt. Kiteellä sahan lakkau­tus on vaikut­ta­nut, Outokum­mussa puoles­taan selitys löytyy lomau­tuk­sista ja Polvi­jär­vellä Kylylah­den kaivok­sen alasajosta.

Juuan työttö­myys sen sijaan on lähes sama kuin edelli­senä vuonna. Myös Lieksan ja Tohma­jär­ven työttö­myy­den heikke­ne­mi­nen on ollut muita kuntia lievem­pää. Kaikki­aan kunta­koh­tai­nen työttö­myy­den ero koko maahan nähden on kaven­tu­nut Outokum­pua lukuun ottamatta. 

Alueta­lou­dessa maakun­nan yritys­ten liike­vaihto laski vuoden ensim­mäi­sellä puolis­kolla lähes kuusi prosent­tia eli hieman koko maata enemmän (P‑K:n Trendit katsaus 2/2020). Tuoreim­mat tiedot kolman­nelta neljän­nek­seltä osoit­ta­vat, että liike­vaih­don lasku olisi hieman loiven­tu­nut. Liike­vaih­don lasku (-2,1 %) jäi tuolla neljän­nek­sellä pienem­mäksi kuin koko maassa.

Raken­ta­mi­sen puolella tahti heikkeni edelli­seen vuoteen nähden. Vuonna 2020 valmis­tui noin 670 uutta asuntoa (ed. vuosi 1144), joista peräti 85 prosent­tia Joensuu­hun. Myös kerro­sa­lalla mitaten kokonais­ra­ken­ta­mi­nen väheni reilun kolman­nek­sen, kokonai­suu­dessa Joensuun osuus jäi asunto­ra­ken­ta­mista pienem­mäksi. Vuoden 2020 raken­nus­lu­pien perus­teella raken­ta­mi­sen ennakoi­daan hieman kasva­van tänä vuonna.

Työpaik­ka­mää­rien tilas­tot valmis­tu­vat pitkällä 2–3 vuoden viiveellä.  Ennakoi­ta­vissa on ollut työpaik­ko­jen vähene­mi­nen siten, että niitä olisi vuoden 2020 lopussa noin 59 600, kun tuorein viral­li­nen lukema vuoden 2018 lopusta oli 60 500. Vuosi 2019 oli vielä ennak­ko­tie­to­jen mukaan lievän kasvun aikaa, mutta viime vuonna työpaik­koja on menetetty. Työlli­syy­sas­teen kohdalla on sama pitkä viive vahvis­te­tuissa tiedoissa, mutta Pohjois-Karja­lan lukeman voidaan arvioida olleen viime vuonna työvoi­ma­tut­ki­muk­sen mukaan 64 %, kun koko maan lukema oli reilut 71 %. Niin työttö­myy­dessä kuin myös työlli­syy­sas­teessa Pohjois-Karjala on ollut pitkään heikoim­pia maakun­tia. Erityi­sesti työlli­syy­sas­teessa on eroa paljon eli 6–7 prosent­tiyk­sik­köä, vaikka eron voidaan hieman ennakoida kaven­tu­neen, kun koronan vaiku­tuk­set koko maahan nähden ovat olleet lievem­mät.

Pohjois-Karja­lan väestö­mää­rän vähene­mi­nen jatkui vuonna 2020, tosin onneksi edellis­vuotta vähem­män. Väestö­määrä oli vuoden lopussa noin 160 400 asukasta, missä pudotusta noin 800 asukasta. Suhteel­li­sesti vähene­mi­nen oli pienem­pää kuin Kainuussa, Etelä-Savossa tai Kymen­laak­sossa, mutta selvästi suurem­paa kuin Pohjois-Savossa. Ilahdut­ta­vaa oli, että pitkään jatku­nut synty­vyy­den lasku vihdoin taittui ja kääntyi noin viiden prosen­tin kasvuun. Näin päättyi kahdek­san vuotta jatku­nut lasku. Lapsia syntyi 1 137, kun vielä vuonna 2015 lukema oli lähes 1 500. Muutto­liik­keen volyy­mit laski­vat ja netto­muutto kehit­tyi edellis­vuotta parem­maksi. Tähän selityk­senä oli erityi­sesti poismuu­ton vähene­mi­nen. Kaikki­aan muutto­liike oli taas selvästi positii­vi­nen, mitä edesaut­toi lisäksi maahan­muutto.  

Maakun­nan sisäi­sessä tarkas­te­lussa ”voittaja” oli Pieli­sen Karjala, missä väestö­määrä jatkoi lasku­aan, mutta muutto­liik­keen tappiot piene­ni­vät selvästi. Tämä kehitys­kuva korre­loi hyvin edellä mainit­tua työttö­myy­den lievem­pää heikke­ne­mistä alueella. Kun vuonna 2019 väestö väheni lähes 450 asukasta, niin viime vuonna miinusta tuli enää hieman yli 200 asukasta. Myös Keski-Karja­lassa päädyt­tiin edellis­vuotta pienem­piin vähen­nyk­siin. Sen sijaan Joensuun seudun väestö­ke­hi­tys oli huonompi kuin vuonna 2019. Joensuu jatkoi kasvu­aan, mutta tulomuu­ton vähen­nyt­tyä Joensuun väestö­li­säys 122 asukasta jäi edellis­vuo­siin nähden vaati­mat­to­maksi, tämä johtu­nee mm. etäopis­ke­lusta. Kontio­lahti palasi vuoden jälkeen taas väestöään kasvat­ta­vien kunta­jouk­koon. Kaikki­aan Joensuun seudun väestö­ke­hi­tys oli negatii­vi­nen.

Seppo Tiainen
kunta­ke­hi­tys­pääl­likkö
Pohjois-Karja­lan maakun­ta­liitto

Tutustu myös: