Avainsana: Työmarkkinakatsaus 1/2021

Keski-Karjalalla on paljon tarjottavaa niin pysyville kuin liikkuville työntekijöille     

Keski-Karjalan kunnat, Kitee, Rääkkylä ja Tohmajärvi, kärsivät suurista muuttotappioista erityisesti nuorten ikäryhmässä. Väki ikääntyy ja eläkeläisten osuus kasvaa suhteettoman suureksi väestöön nähden. 

Millä tämän kurssin saisi käännettyä positiiviseksi? Miten saada muuttotappio kääntymään voitoksi ja nimenomaan nuorten työikäisten kohdalla? Kuinka saada seutukunnan houkuttelevuus näkymään laajemmallekin? 

Koronapandemian aiheuttama poikkeusaika on tuonut tahattomasti mukanaan myös jotain hyvää. Olemme oppineet tekemään etätöitä, sellaisissakin tehtävissä, joissa aikana ennen koronaa ei olisi edes keskusteltu etätöiden mahdollisuudesta. Olemme ottaneet suuren digiloikan, jota tulee hyödyntää, kun houkutellaan seudulle uusia asukkaita. Meillä on hyvät tietoliikenneyhteydet, joten etätyö onnistuu melkein missä vaan.  

Keski-Karjalassa on tilaa ja puhdas luonto heti oven takana. Mahdollisuudet luontomatkailuun ovat erinomaiset. Asuminen on halvempaa ja väljempää ja peruspalvelut löytyvät joka kuntataajamasta. Voit löytää täältä omakotitalon järvinäköalalla helsinkiläisen kerrostaloyksiön hinnalla. Matka maakuntakeskukseenkin taittuu alle tunnissa, joten pendelöinti suuntaan sekä toiseen onnistuu helposti.  

Seudulla toimii peruskoulujen lisäksi kaksi lukiota ja yksi ammattiopisto, joten nuorille on tarjolla opintomahdollisuudet toisen asteen tutkintoon saakka kotoa käsin. Harrastusmahdollisuudet esimerkiksi liikunnan tai musiikin parissa ovat lähes rajattomat. Seudulla toimii Keski-Karjalan musiikkiopisto, aktiiviset kansalaisopistot sekä evankelinen kansanopisto. Yhdistystoimintaa löytyy myös laidasta laitaan. Jos olet kiinnostunut yritystoiminnasta, Keski-Karjalan Kehitysyhtiö KETI Oy auttaa Keski-Karjalan yrityksiä yritystoiminnan kaikissa vaiheissa.  

Keski-Karjalan kuntien välinen yhteistyö on mutkatonta. On helppo tarttua puhelimeen ja soittaa naapurikunnan kollegalle. Yhteisöllisyys ja aito toisista välittäminen näkyy, tänne on helppo muuttaa vaikka kauempaakin. Tervetuloa asumaan ja työskentelemään aitojen ihmisten ja puhtaan luonnon Keski-Karjalaan! 

Sari Vesanen
työllisyyskoordinaattori
Tohmajärven kunta

Tarja Hakulinen
työllisyyskoordinaattori
Kiteen kaupunki

Yrityksille haittaa koronasta – monipaikkatyö tulevaisuuden mahdollisuus    

Koronasta on ollut merkittävää haittaa lähes joka kolmannelle pohjoiskarjalaiselle yritykselle, selviää Pohjois-Karjalan Yrittäjien tammikuussa tekemästä tutkimuksesta. Kyselyyn vastasi yli 300 yrittäjää. 

Vastaajista 46,1 prosenttia koki haittaa olleen jonkin verran. 15,1 % oli sitä mieltä, että korona ei ole vaikuttanut lainkaan ja 9,6 %:lle korona on vaikuttanut jopa positiivisesti. Eli kaiken kaikkiaan jonkinlaista haittaa on ollut 75 %:lle yrityksistä. 

Yritykset ovat pitäneet kiinni osaavasta työvoimasta. Peräti 88,9 prosenttia vastaajista ilmoitti, että eivät ole irtisanoneet työntekijöitä. 77,1 % yrityksistä ei ollut myöskään lomauttanut työntekijöitään. Yrityksistä noin 5 % oli irtisanonut ja 18 % oli käyttänyt lomautuksia yrityksen sopeuttamiskeinona. 

Irtisanomisia suunnitteli 3,3 % yrityksistä, lomautuksia 4,8 % ja 3 % oli palkannut lisää henkilökuntaa. 

Tulevaisuus koronan jälkeen nähdään positiivisena 

Yli puolella vastaajista on positiiviset tulevaisuuden näkymät ja he uskovat yrityksensä selviävän. Viidennes vähän epäröi, että selviääkö. Peräti 13 prosenttia vastanneista uskoi, että yritys menestyy entistä paremmin. 3,3 % vastaajista arvioi, että yritys ehkä kaatuu ja 0,6 % arvioi yrityksensä kaatuvan. 

Määrällisesti konkurssiin ajautuvien yritysten määrä olisi tässä valossa tutkittuna noin 40–200 yritystä. 

Pohjoiskarjalaiset yritykset eivät ole hakeneet juurikaan lainarahoitusta koronakriisin hoitoon. Peräti 91,3 % yrityksistä ei ole hakenut lainaa. Sen sijaan koronatukia oli hakenut yli puolet yrityksistä. Valitettavasti 7,2 % ei hakemuksesta huolimatta ollut saanut tukea. Lähes puolet yrityksistä ilmoittaa, että ei ole hakenut mitään tukea. Koronatukien saajista noin 90 % ilmoitti tuista olleen hyötyä. 

Etätyöstä apua kohtaanto-ongelmaan 

Juuri julkaistussa työelämägallupissa  yli 70 prosenttia työelämässä olevista haluaisi tehdä etätöitä jatkossakin. Tämä poistaisi tietyillä aloilla tulevaisuuden kohtaanto-ongelmaa ja lisäisi varmasti monipaikkatyötä. Tulevaisuuden työtä on myös hybridityö, jossa työtä tehdään välillä työpaikalla, kotona tai vaikkapa kesämökiltä käsin. 

Kaikkea työtä ei kuitenkaan tulevaisuudessa eikä nytkään voi hoitaa etänä. Viime vuonna tullut hoitajamitoitus tuo omat haasteensa soteyrittäjille. Sote-käsiparien tarve tulee olemaan tulevina vuosina yli 200 000 henkilöä koko Suomessa. Vuoden alusta hoitajamitoitus nousi 0,55:een, syksyllä se nousee 0,6:een ja ensi vuoden alusta 0,7:ään. Mistä löydetään tekijät, sitä pohtii moni soteyrittäjä. 

Tutustu myös pienten ja keskisuurten yritysten taloudellista asemaa kartoittavaan Pk-yritysbarometriin.

Merja Blomberg
toimitusjohtaja
Pohjois-Karjalan Yrittäjät

Yhteisellä työllä eteenpäin   

Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä Riverian ensisijainen tehtävä on kouluttaa osaavaa työvoimaa alueemme työ- ja elinkeinoelämän tarpeisiin. Tällä hetkellä järjestämme pääosan maakunnan ammatillisesta koulutuksesta. Tarjoamme tutkintoon johtavaa ja ei-tutkintoon johtavaa koulutusta kaikilla yhdeksällä koulutusalalla. Osana arjen työtä pyrimme varmistamaan, että vastaamme Pohjois-Karjalan yritysten ja työnantajien osaamistarpeisiin lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä.

Reformi mahdollistaa ja korona pakottaa

Ammatillisen koulutuksen reformin myötä ammatilliseen koulutukseen voi hakeutua joustavasti kolme eri väylän kautta: yhteishaussa keväisin sekä jatkuvassa haussa ja oppisopimukseen ympäri vuoden. Aiemmat osaamiset tunnistetaan ja tunnustetaan, mikä nopeuttaa erityisesti työikäisen aikuisväestön opiskelua. Ammattiin valmistutaan ympäri vuoden.

Ammatillisen koulutuksen työelämälähtöisyyttä ja nopeaa reagointia alueemme työvoimatarpeisiin parantaa tutkinnon osien suorittamismahdollisuus kokonaisten tutkintojen sijaan. Osaaminen osoitetaan aina näytöillä pääosin työelämässä, ja työelämän ammattilaiset ovatkin arvioimassa opiskelijoiden osaamista. Laaja-alainen työelämässä oppiminen joko koulutus- tai oppisopimuksella edistää opiskelijoiden eli tulevien ammattilaisten kiinnittymistä alueemme yrityksiin jo opiskelun aikana, mutta myös tutkinnon suorittamisen jälkeen.

Koronapandemian myötä olemme oppineet hyödyntämään aiempaa paremmin taitojen oppimista palvelevaa digitaalista opetusteknologiaa, mukaan lukien etäopetus ja -ohjaus sekä verkko-opiskelu.

Koulutus- ja osaamistarpeita kartoitetaan

Riveriassa koulutustarjontaa tarkastellaan vuosittain. Pohjois-Karjalan työmarkkinoiden tilannekuva -selvityksen tulokset ovatkin kiinteä osa nyt tammikuussa 2021 käynnistynyttä vuoden 2022 tarjonnan valmistelua. Yhteisen tilannekuvan varmistamiseksi prosessissa ovat mukana alueen yritykset ja työnantajat, kuntien elinvoimajohtajat ja kehitysyhtiöt sekä TE-hallinto, Pohjois-Karjalan yrittäjät, Pohjois-Karjalan kauppakamari ja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto. Alueen yritysten ja työnantajien kuulemiseksi olemme perustaneet Riveriaan kahdeksan osaamisalakohtaista työelämäfoorumia.

Pohjois-Karjalan työmarkkinoiden tilannekuva -selvityksen mukaan sosiaali- ja terveysalalla tulee olemaan työvoimapula kaikissa alueemme kunnissa, kun työvoiman kehitys ei vastaa ennakoitua työvoiman tarvetta. Alalle tarvitaan lisää osaajia ja myös alalle kouluttautumisen polkuja tulee uudistaa. Tällä hetkellä alan vetovoima on heikentynyt merkittävästi niin Pohjois-Karjalassa kuin muuallakin Suomessa.

Ilman uudenlaista rekrytointiyhteistyötä alan työnantajien ja yritysten kanssa emme tule pärjäämään. Riveriassa olemmekin saaneet erillisrahoitusta mm. sosiaali- ja terveysalan vetovoiman parantamiseksi ja koulutusten lisäämiseksi. Myös joillakin tekniikan aloilla, kuten kone- ja tuotantotekniikassa, tarvittaisiin uudenlaisia avauksia alan osaavan työvoiman turvaamiseksi, mukaan lukien kone- ja tuotantotekniikan englanninkielinen koulutus. Oppisopimusten laajempi hyödyntäminen on yksi tehokas keino vastata työelämän tarpeisiin ja kouluttaa alalta toiselle siirtyviä, mutta sitä on liian vähän hyödynnetty meillä Pohjois-Karjalassa.

Kun tarkastellaan osaamisvaatimuksia, tilannekuvaselvityksen mukaan eniten osaamisen kehittämisen tarvetta yrityksissä on johtamisessa, projektiosaamisessa, asiakaspalveluosaamisessa ja asiakashankinnassa sekä virtuaali- ja etäpalvelujen kehittämisessä. Riveriassa tarkempaa tietoa alueemme yritysten osaamis- ja koulutustarpeista saadaan työelämässä oppimisen aikaisen yhteistyön sekä koko henkilöstön työelämään jalkautumisten tuloksina. Vuoden 2021 aikana kehitämme edelleen työelämässä oppimisen prosessia. Riverian yritysasiamiehet ovat käynnistäneet osaamistarvekartoitukset maakunnan työpaikoilla ja yrityksissä. Kumppanuussopimuksia solmitaan aktiivisesti pohjoiskarjalaisten yritysten ja työnantajien kanssa. Rekrytointi-, oppisopimus- ja työvoimakoulutuksia voidaan järjestää joustavasti eri puolilla maakuntaa.

Yhteistyö ratkaisee ja aloitteellisuus palkitsee

Riverialle erityisesti työ- ja elinkeinoelämäyhteistyö, sen tukeminen ja siihen liittyvä ohjaus on tärkeää. Ilman toimivaa ja tuloksellista yhteistyötä emme kykene suoriutumaan laadukkaasti perustehtävästämme, tulevaisuuden osaajien valmentamisesta yhteistyössä kumppaneidemme kanssa. Parhaillaan olemme pilotoimassa yhteistyössä Pohjois-Karjalan kauppakamarin (Työnantajat koulutuksen tukena -hanke) kanssa työelämän tiimiauditointeja, jossa auditoinnin tiimeille toteuttavat alan pohjoiskarjalaiset yritykset.

Koulutuspalveluja kilpailuilla markkinoilla tarjoavaan Pohjois-Karjalan koulutuspalvelu Oy:hyn rekrytoidaan parhaillaan päätoimista toimitusjohtajaa. Yhtiön omistaa Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä Riveria.

Riveriassa pyritään hankkeistetun kehittämisen keinoin edistämään osaavan työvoiman saatavuutta. Esimerkiksi Vauhtia uralle -hankkeessa kehitetään eri koulutusasteet ylittäviä ketteriä koulutusratkaisuja yrityksille yhteistyössä Itä-Suomen ylipiston ja Karelia-ammattikorkeakoulun kanssa. JOT – jatkuvan oppimisen työpolut -hankkeessa luodaan joustavia polkuja osaamisen kehittämiseen työnhakijoille. Base Camp -hankkeessa kehitetään vaikuttavia yrittäjyyspolkuja yrittäjyydestä kiinnostuneille opiskelijoille.

Matkalla yhteistyöstä yhteiseen työhön

Haluamme Riveriana kiittää alueemme toimijoita hyvästä yhteistyöstä. Ilman tätä toimivaa yhteistyötä edellä kerrottu ei olisi mahdollista.

Haasteet osaavan työvoiman saatavuudessa 2030-luvulla ovat mittavat, mutta haasteethan on tehty voitettaviksi. Riveria on valmis siirtymään yhteistyöstä yhteiseen työhön alueemme elinvoimaisuuden varmistamiseksi ja kehittämiseksi.

Jatta Herranen
pedagoginen johtaja

Arto Laaninen
projektiasiantuntija

Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä Riveria

TE-toimisto yhdistää työpaikat ja tekijät   

Pohjois-Karjalan TE-toimistolla on laaja asiakaskunta. Henkilöasiakkaita eri palveluissa on yhteensä noin 24 000. Heistä työttömiä tai lomautettuja on lähes puolet, noin 11 000, ja palveluissa, koulutuksessa tai työllistettynä on joka viides eli noin 4 500. Lisäksi poikkeuksellisen koronavuoden seurauksena TE-palveluiden piiriin on tullut uutena asiakasryhmänä yksinyrittäjät. Tavoitteena on jokaisen asiakkaan yksilöllinen palveleminen, joka johtaa tekijöiden ja avoimien työpaikkojen tehokkaaseen kohtaamiseen. 

Pohjois-Karjalan TE-palveluiden kehittämiseen vaikuttaa maaliskuun alussa käynnistyvä työllisyyden kuntakokeilu, johon kuuluvat Joensuun ja Outokummun kaupungit sekä Kontiolahden, Liperin ja Polvijärven kunnat. Toinen hyvä vauhdittaja on TE-palveluiden pohjoismainen työvoimamalli, jossa keskeistä on asiakaspalvelun vahvistaminen säännöllisillä tapaamisilla asiakkaan kanssa. 

Rakenteiden ja toiminnan uudelleen suunnittelua vaativat myös teknologian kehitys sekä työmarkkinoiden, osaamisen ja elinkeinorakenteen muutokset. Tässä muuttuvassa ja osin epäselvässäkin tilanteessa tarvitaan tueksi selkeää TE-palvelustrategiaa, jonka avulla asiantuntijamme voivat palvella asiakkaita yhä tehokkaammin, asiantuntevammin ja luotettavammin. 

Pohjois-Karjalan TE-palveluiden strategiassa asiakaslähtöisyyden kivijalkana on seudullisuus. Seudullinen aluejako perustuu kolmeen seutukuntaan: Pielisen-Karjalan alueen kunnat (Lieksa, Nurmes, Juuka), Keski-Karjalan alueen kunnat (Kitee, Tohmajärvi, Rääkkylä) sekä Joensuun alue, Heinävesi ja Ilomantsi. Seudullisessa mallissa asiakkaan vastaanottava taho tuntee parhaiten oman alueen työmarkkinat, mutta samalla tukena on myös koko maakunnan asiantuntijaverkosto. 

Yksilölliset alkupalvelut tehostavat työllistymistä 

Yksilöllinen asiakaspalvelu on tulevan TE-palvelustrategian keskeinen painopiste. Palveluissa tulee korostumaan alkupalveluiden osuus. Pohjois-Karjalan TE-toimiston uudistettu alkupalvelu aloittaa toimintansa helmikuussa 2021. 

Alkupalvelu on työnhakijan ensimmäinen kohtaamispaikka, kun hän tulee työvoimapalveluiden piiriin. Alkupalveluissa asiakas saa yksilöllisen palvelun, joka pohjautuu monipuoliseen palvelutarpeen arviointiin. Asiakashaastattelun ja arvion jälkeen hänet ohjataan niihin palveluihin, jotka parhaiten tukevat häntä työllistymisessä. Keskiössä on yksilöllinen tuki ammatillisen osaamisen vahvistamiseksi ja uralla eteenpäin saattamiseksi esimerkiksi koulutuksen kautta. Tarvittaessa virkailijan ja asiakkaan tukena on moniammatillinen tiimi, joka muodostuu niin psykologin kuin työkykykoordinaattorin palveluista. Asiakas nähdään aktiivisena toimijana, ja häntä palvellaan hänen tilanteeseensa parhaiten sopivilla tavoilla neuvoen ja ohjaten. 

TE-toimiston palveluita käyttävät kaikenlaiset ihmiset ikään tai koulutustasoon katsomatta. Laajimmin edustettuina ovat kuitenkin yhä perinteiset ammattialat, kuten rakentaminen, teollisuus sekä palvelu- ja myyntialat. Enemmistö asiakkaista on suorittanut keskiasteen ammatillisen tutkinnon, joten palveluja tarvitaan näissä asiakasryhmissä jatkossakin, mutta tulevaisuudessa myös korkeasti koulutettujen ja ilman peruskoulun jälkeistä tutkintoa olevien asiakkaiden määrä tulee kasvamaan. Keskustelu TE-toimiston laatiman ammattibarometrin tuloksista on yksi hyvä keino avata eri alojen kouluttautumisnäkymiä ja kehityssuuntia. 

Työnantaja- ja yrityspalvelut ratkovat kohtaannon ongelmia 

Yritys- ja yhteisöasiakkaiden palvelemisessa TE-toimistolla on tärkeä rooli. Keskeisenä tavoitteena on auttaa työnantajia saamaan työntekijöitä avoinna oleviin työpaikkoihin eli parantaa kohtaantoa.  

TE-toimiston työnantaja- ja yrityspalvelut ovat yhteydessä alueen yrityksiin säännöllisesti ja suunnitelmallisesti. Työnantaja voi myös koska tahansa kutsua yrityspalveluiden asiantuntijan vierailulle yritykseen. Tavoitteena on kartoittaa työnantajien palvelutarpeet ja ratkaista ne TE-toimiston omalla osaavan työvoiman saatavuuteen tähtäävällä palveluvalikoimalla sekä tarvittaessa verkostokumppaneiden palveluita hyödyntämällä. Yrityskontaktien kautta myös työnhakijat saavat tietoa esimerkiksi siitä, millaista koulutusta ja osaamista työhön pääsemiseksi tarvitaan. 

Avoimen työpaikkailmoittelun lisäksi TE-toimisto voi suoraan hakea tarjolla oleviin työpaikkoihin sopivia ehdokkaita. Mikäli osaavaa työvoimaa ei löydy avoimilta työmarkkinoilta, voidaan hyödyntää rekrykoulutuksia, joiden tavoitteena on kouluttaa osaavia henkilöitä tarjolla oleviin tehtäviin. Kansainvälisten osaajien rekrytoimista varten TE-toimisto tarjoaa EURES-palveluita, joiden asiantuntijoita toimii kaikissa EU- ja ETA-maissa. 

Aloittavalle yrittäjälle TE-toimiston työnantaja- ja yrityspalvelut tarjoavat neuvontaa yhteistyössä alueellisten kehittämisyhtiöiden kanssa. Neuvonnan lisäksi asiakas voi hakea yrityksen perustamisvaiheessa starttirahaa sekä ilmoittautua maksuttomiin yrittäjyyskoulutuksiin, joita on kattavasti tarjolla sekä aloittaville että pidempään toimineille yrittäjille. Haastavissa tilanteissa tukena ovat TE-toimiston muutosturvapalvelut: esimerkiksi irtisanomistilanteissa muutosturvan tavoitteena on nopeuttaa ja helpottaa irtisanotun pääsyä uuteen työhön. 

Henkilöstön monipuolinen osaaminen toiminnan kulmakivenä 

TE-toimiston asiakkaiden palvelutarpeen kartoittamisessa ja yksilöllisessä tuessa korostuvat vuorovaikutus, keskinäinen luottamus sekä asiantuntijan monipuolinen tietämys työmarkkinoista, palveluista ja eri koulutusmahdollisuuksista. Henkilöasiakkaat tarvitsevat päätöksentekonsa tueksi tietoa eri aloista ja ammateista, niiden uramahdollisuuksista ja koulutuspoluista sekä tukea oman osaamisen, kiinnostusten ja edellytysten tunnistamiseen. Erilaisissa työelämän siirtymä- ja murrosvaiheissa tarvitaan ohjauspalveluita suunnittelu- ja päätöksentekoprosessin tueksi. 

Henkilöstömme osaamisen varmistaminen ja sen ylläpitäminen on keskeistä, kun TE-toimiston toimintaa kehitetään yhä yksilöllisempään ja tuloksellisempaan suuntaan. Se on yksi tärkeimmistä lähtökohdista, kun TE-toimistot ryhtyvät rakentamaan uudenlaista TE-palvelua asiakkailleen.

Katriina Päivinen
palvelujohtaja

Henri Kokko 
palvelujohtaja

Pohjois-Karjalan TE-toimisto 

TE-toimiston uusi palvelustrategia pähkinänkuoressa

• Luodaan yhtenäinen alkupalveluprosessi, jossa vahvistetaan työnhaun alkua ja nopeutetaan sen käynnistämistä. 
• Lisätään yksilöllistä palvelua ja laaja-alaista palvelutarvearviointia. Kehitetään palvelun laatua ja sisältöjä asiakaslähtöisesti. 
• Kehitetään palvelukanavia niin, että työnhakija voidaan kohdata kasvotusten myös etäyhteyksillä. 
• Kehitetään osaamisen tunnistamisen digitaalisia ratkaisuja ja jalkautetaan ne osaksi asiakastyötä. 
• Yhdistetään työnantajapalvelut ja henkilöasiakkaan työnvälityspalvelut uusiksi rekrytointipalveluiksi. 
• Lisätään aktiivista yhteydenpitoa työnantajiin. Lisätään merkittävästi työpaikkaesittelyjen määriä.  
• Tehdään kohdennettuja työtarjouksia ja parannetaan niillä työnvälityksen laatua ja vaikuttavuutta. Työnvälitys otetaan järjestelmällisesti osaksi työnhakijoiden palveluprosesseja.  
• Kehitetään palvelukokonaisuuksia, joissa yhdistetään asiakkaan ja yrityksen tarpeiden mukaisia palveluja. 
• Edistetään työpaikkojen ja osaavan työvoiman kohtaamista uusimman tekoälyn avulla.

Alue- ja työmarkkinakehitys vuonna 2020  

Vuoden 2020 aluekehitykseen vaikutti erityisesti korona ja sen mukanaan tuomat muutokset. Työttömyys ja erityisesti lomautukset kasvoivat selvästi, mutta heikkenevän työllisyystilanteen myötä myös väestön muuttoliikkeen volyymi laski. Koronan talousvaikutusten myötä maan sisäiset työttömyyserot ovat supistuneet, kun erityisesti Uudellamaalla työttömyys on kasvanut selvimmin. Tätä kuvaa hyvin se, että Uudenmaan työttömien määrä kasvoi peräti 60 %, kun vastaava luku maakunnassa oli ”vain” 25 %.

Maaliskuulta 2020 lähtien koko maan suhteellinen työttömyyskehitys on ollut Pohjois-Karjalaa heikompi, mutta siitä huolimatta maakunta on pysynyt huonoimpana alueena. Vuonna 2019 maakunnan työttömyysaste oli 3,7 prosenttiyksikköä koko maata heikompi, vuoden 2020 loppupuoliskolla eroa oli 2,8. Myös ero toiseksi heikoimpaan maakuntaan Lappiin on kaventunut loppuvuotta kohti. Loppupuoliskon työttömyysaste oli 15,6 kun koko maan vastaava oli 12,8 ja Lapin 14,0, paras tilanne on ollut Etelä-Pohjanmaalla 9,0 eli sen ero Pohjois-Karjalaan on 1,7-kertainen. 

Pohjois-Karjalassa oli vuoden loppupuoliskolla (7-12) keskimäärin hieman yli 11 000 työtöntä, joista lomautettuja lähes 1 500. Lomautettujen osuus työttömistä on selvästi koko maata alhaisempi. Pitkäaikaistyöttömiä eli vähintään vuoden työttömänä olleita oli keskimäärin noin 3 200. Huomionarvoista on, että nimenomaan pitkäaikaistyöttömyys on kasvanut koko työttömyyttä selvästi nopeammin, kun lähes joka kolmannella työttömyys on pitkittynyt.  Avoimien työpaikkojen osuus koko maasta oli 2,1 prosenttia, kun väestön mukainen osuus olisi 2,9.

Pohjois-Karjalan alueellisessa tarkastelussa viime vuoden toisella puoliskolla Keski-Karjalan työttömyysaste (17,0) oli selvästi korkein, kun taas Joensuun seudun ja Pielisen Karjalan oli lähes samantasoinen (noin 15,5 %).  Seutukuntatasolla Pielisen Karjalan suhteellinen tilanne muihin alueisiin on kohentunut. Jos on koko maan sisäiset työttömyyserot edelleen suuria, niin sitä ne ovat myös kunnittain maakunnan sisällä. Ero heikoimman Outokummun (20,2 %) ja parhaimman Kontiolahden (10,7 %) välillä on lähes kaksinkertainen. Outokummun työttömyys on vuoteen 2019 verrattuna heikentynyt suhteellisesti selvästi eniten. Myös Kiteen ja Polvijärven asema on heikentynyt. Kiteellä sahan lakkautus on vaikuttanut, Outokummussa puolestaan selitys löytyy lomautuksista ja Polvijärvellä Kylylahden kaivoksen alasajosta.

Juuan työttömyys sen sijaan on lähes sama kuin edellisenä vuonna. Myös Lieksan ja Tohmajärven työttömyyden heikkeneminen on ollut muita kuntia lievempää. Kaikkiaan kuntakohtainen työttömyyden ero koko maahan nähden on kaventunut Outokumpua lukuun ottamatta. 

Aluetaloudessa maakunnan yritysten liikevaihto laski vuoden ensimmäisellä puoliskolla lähes kuusi prosenttia eli hieman koko maata enemmän (P-K:n Trendit katsaus 2/2020). Tuoreimmat tiedot kolmannelta neljännekseltä osoittavat, että liikevaihdon lasku olisi hieman loiventunut. Liikevaihdon lasku (-2,1 %) jäi tuolla neljänneksellä pienemmäksi kuin koko maassa.

Rakentamisen puolella tahti heikkeni edelliseen vuoteen nähden. Vuonna 2020 valmistui noin 670 uutta asuntoa (ed. vuosi 1144), joista peräti 85 prosenttia Joensuuhun. Myös kerrosalalla mitaten kokonaisrakentaminen väheni reilun kolmanneksen, kokonaisuudessa Joensuun osuus jäi asuntorakentamista pienemmäksi. Vuoden 2020 rakennuslupien perusteella rakentamisen ennakoidaan hieman kasvavan tänä vuonna.

Työpaikkamäärien tilastot valmistuvat pitkällä 2-3 vuoden viiveellä.  Ennakoitavissa on ollut työpaikkojen väheneminen siten, että niitä olisi vuoden 2020 lopussa noin 59 600, kun tuorein virallinen lukema vuoden 2018 lopusta oli 60 500. Vuosi 2019 oli vielä ennakkotietojen mukaan lievän kasvun aikaa, mutta viime vuonna työpaikkoja on menetetty. Työllisyysasteen kohdalla on sama pitkä viive vahvistetuissa tiedoissa, mutta Pohjois-Karjalan lukeman voidaan arvioida olleen viime vuonna työvoimatutkimuksen mukaan 64 %, kun koko maan lukema oli reilut 71 %. Niin työttömyydessä kuin myös työllisyysasteessa Pohjois-Karjala on ollut pitkään heikoimpia maakuntia. Erityisesti työllisyysasteessa on eroa paljon eli 6-7 prosenttiyksikköä, vaikka eron voidaan hieman ennakoida kaventuneen, kun koronan vaikutukset koko maahan nähden ovat olleet lievemmät.

Pohjois-Karjalan väestömäärän väheneminen jatkui vuonna 2020, tosin onneksi edellisvuotta vähemmän. Väestömäärä oli vuoden lopussa noin 160 400 asukasta, missä pudotusta noin 800 asukasta. Suhteellisesti väheneminen oli pienempää kuin Kainuussa, Etelä-Savossa tai Kymenlaaksossa, mutta selvästi suurempaa kuin Pohjois-Savossa. Ilahduttavaa oli, että pitkään jatkunut syntyvyyden lasku vihdoin taittui ja kääntyi noin viiden prosentin kasvuun. Näin päättyi kahdeksan vuotta jatkunut lasku. Lapsia syntyi 1 137, kun vielä vuonna 2015 lukema oli lähes 1 500. Muuttoliikkeen volyymit laskivat ja nettomuutto kehittyi edellisvuotta paremmaksi. Tähän selityksenä oli erityisesti poismuuton väheneminen. Kaikkiaan muuttoliike oli taas selvästi positiivinen, mitä edesauttoi lisäksi maahanmuutto.  

Maakunnan sisäisessä tarkastelussa ”voittaja” oli Pielisen Karjala, missä väestömäärä jatkoi laskuaan, mutta muuttoliikkeen tappiot pienenivät selvästi. Tämä kehityskuva korreloi hyvin edellä mainittua työttömyyden lievempää heikkenemistä alueella. Kun vuonna 2019 väestö väheni lähes 450 asukasta, niin viime vuonna miinusta tuli enää hieman yli 200 asukasta. Myös Keski-Karjalassa päädyttiin edellisvuotta pienempiin vähennyksiin. Sen sijaan Joensuun seudun väestökehitys oli huonompi kuin vuonna 2019. Joensuu jatkoi kasvuaan, mutta tulomuuton vähennyttyä Joensuun väestölisäys 122 asukasta jäi edellisvuosiin nähden vaatimattomaksi, tämä johtunee mm. etäopiskelusta. Kontiolahti palasi vuoden jälkeen taas väestöään kasvattavien kuntajoukkoon. Kaikkiaan Joensuun seudun väestökehitys oli negatiivinen.

Seppo Tiainen
kuntakehityspäällikkö
Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

Tutustu myös:

Työllisyyden tilannekuva valmistui ja nyt on toiminnan aika   

Pohjois-Karjalan työmarkkinoiden tilannekuva ja tulevaisuus -selvitys valmistui vuoden 2020 lopussa ja sen keskeisiä tuloksia esiteltiin 16.12. järjestetyssä Kuvasta tekoihin -seminaarissa. Raportti sisältää maakunnan työmarkkinoiden nykytilankuvauksen, väestö- ja työvoimatarpeiden ennakoinnin sekä asiantuntijahaastattelujen, kyselyjen ja alueellisten työpajojen pohjalta rakennetun toimenpidesuunnitelman työvoiman saatavuuden turvaamiseksi. 

Työmarkkinoiden tilannekuva -raporttia täydentävät kuntakohtaiset analyysit työllisyyden tilanteesta, ennusteet työvoimatarpeen kehityksestä ja ehdotukset tarvittavista toimenpiteistä työvoiman saatavuuden turvaamiseksi. 

Raporttien perusteella työmarkkinoiden tilannekuva on kaksijakoinen ja kunnat asettuvat keskenään erilaiseen asemaan työikäisen väestön kehityksen suhteen: Joensuun keskusta ja lähikunnat sinnittelevät ja muualla maakunnassa työikäinen väestö vähenee. Tämä kahtiajako tulee esille työllisyyden ja työpaikkojen tarkastelussa, joiden molempien määrä väheni 2010-luvulla kaikissa muissa kunnissa, paitsi Joensuussa.  

Tulevaisuudessa suurin haaste maakunnan työmarkkinoille on työikäisen väestön väheneminen, jonka juurisyy on ikärakenteen muutos ja pienet nuorisoikäluokat. Ikärakenteen muutoksen tuomaan haasteeseen työvoiman riittävyydessä voidaan vastata työllisyysasteen nostolla, jolloin suurempi osa työikäisistä on työelämässä sekä houkuttelemalla maakuntaan uusia asukkaita muualta Suomesta tai rajojen ulkopuolelta. Jos työllisyysaste saadaan nostettua hallituksen tavoittelemaan 75 prosenttiin, niin se riittäisi vastaamaan ikärakenteen muutoksen ja ennakoidun uuden työvoiman tarpeeseen 2020-luvulla.  

Tilannekuvaraportissa nostettiin esille neljä teemaa, joihin panostamalla voitaisiin vastata tulevaisuuden työvoimatarpeisiin: yritysten työvoiman saatavuuden varmistaminen, koulutusmahdollisuudet nuorille ja työssä oleville, alueen markkinointi ja pitovoiman lisääminen, sekä syrjäseudulla asumisen tukeminen (kuva). Nämä neljä teemaa ovat keskenään sidoksissa ja toimivat toisiaan vahvistavasti. Työvoiman saatavuuden varmistamiseksi tuleekin tehdä monialaista yhteistyötä ja edistää toimenpiteitä, jotka lisäävät maakunnan elinvoimaa. Työmarkkinoiden tilannekuva -raportissa on kuvattu selkeästi Pohjois-Karjalan haasteet ja ehdotettu teemoja, joita edistämällä niihin voitaisiin vastata. Nyt on aika yhdessä kehittää toimintatavat ja -mallit varmistamaan työvoiman saatavuus myös 2030-luvulla. 

Tuukka Arosara
projektipäällikkö
KasvuPOK-hanke
Pohjois-Karjalan ELY-keskus

Aiheeseen liittyvää:

Tarvitaan asennemuutosta, mutta myös asennetta  

Työttömyyden pitkittyessä loppuu usko työllistymiseen. Kun siihen vielä ynnätään lähestyvä eläkeikä tai sairaus, joka rajoittaa työn hakemista ja tekemistä, voi tilanne tuntua toivottomalta. Se ei tarkoita sitä, että halu työn tekemiseen katoaisi. Päinvastoin: koko ikänsä palkkatyötä tehnyt, itsensä ja perheensä elättänyt ei voi käsittää, kuinka on tähän tilanteeseen joutunut. Työtön nuori voi ajatella, että tähän on tyydyttävä, eihän omassa perheessä muillakaan töitä ole. Koulukiusaamistausta tai oppimisen haasteet ovat tehneet elämästä selviytymistä ja nuori tarvitsee vahvaa, henkilökohtaista tukea työllistymiseen. 

Totuus on, että meillä ei ole varaa jättää näitä ihmisiä huomioimatta, sillä kaikkia tarvitaan talkoisiin työllisyysasteen nostamiseksi ja elinvoiman turvaamiseksi Pohjois-Karjalassa. Työnantajana sinun tulee olla valmis kouluttamaan ja perehdyttämään pitkään työttömänä olleita työtehtäviinsä. Tarvitaan työtehtävien räätälöintiä osatyökykyisille sekä mahdollisuutta tehdä lyhempää työpäivää. Työnantajalle on tarjolla lukuisia palveluita valtion, kunnan ja hankkeiden taholta, kuten palkkatukea, kuntalisiä ja työhönvalmennusta. Tarjolla olevat tuet ovat merkittäviä niin rahallisesti kuin henkilötyövuosinakin ja ne kannattaa hyödyntää! 

Työttömän uskon hiipuessa, on luottamus tulevaisuuteen ja uudelleen työllistymiseen etsittävä uudelleen. Eivät sinun hyvät ja työmarkkinoilla valttia olevat ominaisuutesi ole mihinkään kadonneet: olethan edelleen tunnollinen, rehellinen ja ahkera! Työnantajat arvostavat juuri näitä ominaisuuksia. Kun olet valmis päivittämään taitosi ja ottamaan tukea vastaan, pystyt kyllä siihen. Paljon on omasta asenteesta kiinni. 

Tämän päivän työelämä vaatii paljon: on hallittava mm. digitaitoja, oltava valmis opettelemaan uutta koko ajan ja sopeuduttava muutoksiin. Näihin vaatimuksiin ei tarvitse yksin pystyä työnantajan eikä työntekijän. Molempien osapuolien on uskallettava ottaa tukea vastaan. Yksin tätä tämänhetkistä eikä tulevaa työmarkkinoiden haastetta meistä kukaan ratkaise. Palveluja on kehitettävä niin, että koko osatyökykyisten potentiaali saadaan käyttöön ja toisaalta työkyvyttömät henkilöt eläkkeelle, jonne he kuuluvat. 

Lakki kouraan, mutta rinta rottingilla! 

Virpi Kettunen
työmarkkina-asiantuntija
Pohjois-Karjalan kuntajohdon tiedolla johtamisen kehittäminen -hanke
Pohjois-Karjalan maakuntaliitto