Raken­nusala: mitä useam­paa taitoa osaa, sitä varmem­min työllis­tyy

Opinnoista saa laajat perus­tie­dot, työssä ammat­ti­taito ja erikois­osaa­mi­nen syvene­vät.

Raken­nus­toi­misto K. Tervon volyymi on kasva­nut tasai­sesti vuodesta 2006 lähtien, ja erityi­sen voimak­kaasti vuodesta 2011 eteen­päin. Yrityk­sen työti­lanne on hyvä. Omista­jat Jussi Hämäläi­nen ja Martti Piiroi­nen ennakoi­vat jo kesällä, että 2021 syksyllä tarvi­taan lisää tekijöitä.

Tuotan­to­joh­taja Piiroi­sen mukaan yrityk­sellä on kymmen­kunta työmaata työn alla Joensuussa. Haastat­te­lu­päi­vänä kesäkuun lopulla hän oli juuri palan­nut Riveria-talon päära­ken­nuk­sen pihatöi­den valmis­tu­mis­ti­lai­suu­desta.

Toimi­tus­joh­taja Hämäläi­nen kertoo, että Raken­nusa­laa määrit­tää kausi­luon­tei­suus.

-Projek­tit alkavat ja päätty­vät, ja niitä on saman­ai­kai­sesti käynnissä useita. Aikatau­lut elävät, jokin toimi­tus saattaa viiväs­tyä. Emme kuiten­kaan juuri koskaan pysty lomaut­ta­maan, koska tekijöitä voidaan tarvita taas pian. Tämän kesän aikana työmaita valmis­tuu ja uusia on heti alkamassa lomien jälkeen.

Piiroi­sen mukaan opiske­li­joi­den kesätyöt ja työssä­op­pi­mis­jak­sot ovat yrityk­selle hyvä tapa löytää uusia tekijöitä, ja siinä autta­vat hyvät yhtey­det paikal­li­siin opinah­joi­hin.

-Valmis­tu­vat tietä­vät jo kysellä meiltä töitä, koska oppilai­to­syh­tey­det ovat olemassa. Ammat­ti­kou­lun oppilaita on ollut meillä haala­ri­har­joit­te­lussa ja tekemässä opinnäy­te­töitä. Työssä­op­pi­mis­jak­soja tarjoamme syksyi­sin riippuen työmaista ja niiden vaiheista.

-Keväi­sin tulee kontak­teja kesätyön­te­ki­jöistä, enimmäk­seen insinöö­rio­pis­ke­li­joita, joita yleensä otetaan myös haala­ri­hom­miin, koska hekin tarvit­se­vat kokemuk­sen käytän­nön töistä. Silloin tällöin teetämme myös opinnäy­te­töitä, Piiroi­nen kertoo.

Piiroi­nen ja Hämäläi­nen koros­ta­vat, että koulussa opitaan raken­ta­mi­sen perus­tai­dot ja laina­lai­suu­det. Kuiten­kin käytän­nön työelä­mässä asiat on opetel­tava ja omaksu­taan ammat­ti­taito.

Hämäläi­nen huomaut­taa, että raken­nusin­si­nöö­rin koulu­tuk­sessa vaadi­taan kykyä käsitellä isoja tieto­mää­riä. Parhaim­mil­laan voi olla 30 harjoi­tus­työtä menossa saman­ai­kai­sesti.

Osaavan työvoi­man rekry­toi­mi­sen yksi merkit­tävä ongelma on parhaassa aikui­siässä olevien raken­nusa­lan osaajien pula. Yrityk­sellä on eläköi­ty­vää työvoi­maa sekä aivan nuorta. Ikähai­ta­rissa on sukupol­ven mentävä aukko muovi­teol­li­suu­den huippu­vuo­sien peruja.

-Kun itse valmis­tuin talon­ra­ken­nus­tek­nii­kan insinöö­riksi ammat­ti­kor­kea­kou­lusta vuonna 1998, valmis­tu­neista vain puolet suuntau­tui raken­nus­puo­lelle, loput muoviin, tieto­hal­lin­toon ja tiepuo­lelle, Jussi Hämäläi­nen valot­taa.

-Nyt raken­nusala ammat­tiop­pi­lai­tok­sissa alkaa onneksi taas kiinnos­taa nuoria, vaikka se on fyysi­nen ala, hän jatkaa.

Hän vetoaa, että yritys­ten on tehtävä jotain alan kiinnos­ta­vuu­den ja työn imun puolesta.

-Esimer­kiksi osaavat raudoit­ta­jat, pääosin työn kautta oppineet, lähene­vät eläkei­kää. Heitä ei juuri­kaan enää ole 45–50-vuotiaissa. Maahan­muut­ta­jia olisi tarjolla, mutta tulijan pitää ensin opiskella suomen kieli. Se on jo turval­li­suu­den takia aivan välttä­mä­tön. Ammat­ti­kou­lussa sivutaan raudoit­ta­jan perus­op­peja, mutta se on vain yksi osa-alue, kuten laatoi­tus ja vesie­ris­tys. Vasta työn kautta erikois­tu­taan ja omaksu­taan ammat­ti­taito. Esimer­kiksi muura­reita ei erikseen koulu­teta, vaan raken­nusa­lan perus­tut­kin­nossa koulu­te­taan yleis­osaa­mista ja osa-aluei­den perus­tie­dot.

Piiroi­nen näkee hyvänä, että kouluissa opitaan laajasti yleis­osaa­mista ja perus­tai­toja, ja työn kautta voidaan koulut­taa erikois­osaa­mi­nen. Hämäläi­nen komppaa tätä ja koros­taa, että etenkin syrjäi­sellä alueella työllis­ty­mi­nen on sitä varmem­paa, mitä useam­paa taitoa osaa.

Miehet toivo­vat, että raken­nusa­laa tuotai­siin enemmän tutuksi perus­kou­lun päättä­ville nuorille ja kannus­tet­tai­siin heitä alalle. Alan kiinnos­ta­vuus on nousussa, mutta edelleen on heidän mieles­tään tehtävä töitä sen eteen.

-Raken­nus­teol­li­suus ja sen jäseny­ri­tyk­set yrittä­vät lisätä alan vetovoi­maa, muttemme yksin pysty siihen, Hämäläi­nen sanoo.

Hämäläi­nen toivoo myös maakun­nan hyvien työllis­ty­mis­mah­dol­li­suuk­sien markki­noin­tia mahdol­li­sille paluu­muut­ta­jille maakun­taan, pois ruuhka-Suomesta.

Joensuun Mehti­mäen uusi palloi­lu­halli valmis­tuu marras­kuussa 2021. Parhail­laan peliken­tälle asenne­taan lattia­par­ke­tin pohja­le­vyjä, Karelia-ammat­ti­kor­kea­kou­lusta insinöö­riksi vuonna 2013 valmis­tu­nut ja heti valmis­tu­mi­sensa jälkeen Raken­nus­toi­misto K. Tervo Oy:lle palkattu työnjoh­taja Mika Skukin esitte­lee kesäkuun lopulla.

Skuki­nin mukaan työssä palkit­se­vaa on asioi­den sujumi­nen ja näkyvä työn jälki. Koulu­tus antaa hänen mukaansa hyvää pohjaa myös käytän­nön töihin. Työpai­kassa on opetel­tava firman tavat ja toimis­ton ohjel­mat.

Teksti: Eeva Hirvola-Kostamo