Korona vei hetkessä työlli­syys­ti­lan­teen kolme vuotta taakse­päin     

Pohjois-Karja­lan työlli­syys­ti­lanne kehit­tyi myöntei­sesti kolmen vuoden ajan, kunnes korona pysäytti hyvän kehityk­sen. Tosin jo joulu­kuussa 2019 ennen koronaa noususuh­danne taittui ja työttö­mien määrä kääntyi hienoi­seen nousuun. Korona muutti tilan­teen hetkessä, ja maalis-huhti­kuussa 2020 työttö­mien määrä kasvoi noin 4 500:lla. Onneksi tilanne paran­tui melko nopeasti. Jo elokuusta alkaen työttö­mien määrä on asettu­nut vuoden 2017 tuntu­maan. 

Vuoden 2020 jälki­puo­lis­kolla oli noin 1 800 työtöntä enemmän kuin vuoden 2019 jälki­puo­lis­kolla. Korona vei siis hetkessä tilan­teen kolme vuotta taakse­päin ja siinä kohtaa on sittem­min pysytelty. Jos jotain positii­vista tuosta kehityk­sestä löytää, niin pääsimme vähem­mällä kuin koko maassa, jossa loppu­vuo­den osalta palat­tiin neljä vuotta taakse­päin vuoden 2016 lukui­hin. 

Koronan tuoman työttö­myy­den noususta merkit­tävä osa johtui lomau­tuk­sista ja ainakin toistai­seksi on suurem­milta irtisa­no­mi­silta ja konkurs­seilta vältytty.  1 800 työttö­män lisäyk­sestä lomau­tet­tu­jen osuus on puolet eli varsin korkea normaa­li­ti­lan­tee­seen nähden.  

Huoles­tut­ta­vin kehitys loppu­vuo­den 2020 aikana on tapah­tu­nut pitkä­ai­kais­työt­tö­myy­dessä. Kriisin seurauk­sena yli vuoden työttö­mänä ollei­den määrä on käänty­nyt selke­ään kasvuun ollen keski­mää­rin 35 prosent­tia korkeam­malla tasolla kuin vuosi sitten. Kehitys näyttää valitet­ta­vasti jatku­van noususuun­tai­sena myös lähitu­le­vai­suu­dessa. 

Ikäryh­mistä alle 30-vuotiai­den työttö­myys on kasva­nut loppu­puo­lis­kolla 2020 noin 11 prosent­tia, 30–54-vuotiaiden noin 23 ja yli 55-vuotiai­den noin 19. Nuorten osalta kehitys on ollut onneksi parempi kuin aluksi näytti. Ulkomaa­lais­ten työttö­myys on kasva­nut maltil­li­sesti, kuusi prosent­tia verrat­tuna vuoden takai­seen tilan­tee­seen.  

TE-toimis­toon ilmoi­tet­tu­jen työpaik­ko­jen määrässä on tapah­tu­nut loppu­vuonna positii­vista kehitystä. Kuukau­den lopussa oli TE-toimis­tossa avoinna keski­mää­rin 955 työpaik­kaa vuoden 2020 jälki­puo­lis­kolla, kun vuotta aiemmin luku oli 891. Työpaik­ko­jen määrää voi pitää ilahdut­ta­vana myös siitä syystä, että vuoden 2020 vuosi­kes­kiarvo, 1 095 työpaik­kaa kuukau­den lopussa, on toiseksi suurin määrä sitten vuoden 2010, ainoas­taan vuosi 2019 oli korkeampi, keski­mää­rin 1 274 avointa työpaik­kaa.  

Korona näkyi voimak­kaasti avoin­ten työpaik­ko­jen muutok­sessa. Huhti-kesäkuussa oli erityi­sen paljon haussa maaseu­dun kausi­työ­voi­man työpaik­koja, etenkin Keski-Karja­lan seudulla. Vuoden jälki­puo­lis­kolla lisään­tyi­vät etenkin tervey­den­hoi­toa­lan sekä ei-kasvok­kain tapah­tu­van myynnin ja markki­noin­nin avoimet työpai­kat verrat­tuna edellis­vuo­den vastaa­vaan jaksoon. Myös muovi­teol­li­suu­den sekä raken­nusa­lan avoin­ten työpaik­ko­jen määrän kasvu oli selkeää. Eniten puoles­taan väheni­vät kasvok­kain tapah­tu­van myynnin ja palve­lun avoimet työpai­kat (myyntie­dus­ta­jat, myyjät ja ravin­tola-ala).  

Korona aiheutti voimak­kaan häiriö­ti­lan­teen talou­teen ja työmark­ki­noi­hin. Verrat­tuna koko maahaan koronan vaiku­tus työttö­myy­teen oli täällä onneksi suhteel­li­sesti vähäi­sempi, joskin lähtö­ta­somme oli korkea ja edelleen olemme työttö­myy­dessä maakun­nista korkeim­malla tasolla. Vaikka shokki­vaihe on takana, talou­den epävar­muus ja koronan pitkit­ty­mi­nen vaikut­ta­vat työmark­ki­noi­hin vielä pitkään, toipu­mis­vai­hee­seen pääsy tämän vuoden aikana näyttää haasteel­li­selta.  

Reijo Vesakoivu
strate­gia­pääl­likkö
Pohjois-Karja­lan ELY-keskus