Yrityk­sille haittaa koronasta – monipaik­ka­työ tulevai­suu­den mahdol­li­suus    

Koronasta on ollut merkit­tä­vää haittaa lähes joka kolman­nelle pohjois­kar­ja­lai­selle yrityk­selle, selviää Pohjois-Karja­lan Yrittä­jien tammi­kuussa tekemästä tutki­muk­sesta. Kyselyyn vastasi yli 300 yrittä­jää. 

Vastaa­jista 46,1 prosent­tia koki haittaa olleen jonkin verran. 15,1 % oli sitä mieltä, että korona ei ole vaikut­ta­nut lainkaan ja 9,6 %:lle korona on vaikut­ta­nut jopa positii­vi­sesti. Eli kaiken kaikki­aan jonkin­laista haittaa on ollut 75 %:lle yrityk­sistä. 

Yrityk­set ovat pitäneet kiinni osaavasta työvoi­masta. Peräti 88,9 prosent­tia vastaa­jista ilmoitti, että eivät ole irtisa­no­neet työnte­ki­jöitä. 77,1 % yrityk­sistä ei ollut myöskään lomaut­ta­nut työnte­ki­jöi­tään. Yrityk­sistä noin 5 % oli irtisa­no­nut ja 18 % oli käyttä­nyt lomau­tuk­sia yrityk­sen sopeut­ta­mis­kei­nona. 

Irtisa­no­mi­sia suunnit­teli 3,3 % yrityk­sistä, lomau­tuk­sia 4,8 % ja 3 % oli palkan­nut lisää henki­lö­kun­taa. 

Tulevai­suus koronan jälkeen nähdään positii­vi­sena 

Yli puolella vastaa­jista on positii­vi­set tulevai­suu­den näkymät ja he uskovat yrityk­sensä selviä­vän. Viiden­nes vähän epäröi, että selvi­ääkö. Peräti 13 prosent­tia vastan­neista uskoi, että yritys menes­tyy entistä parem­min. 3,3 % vastaa­jista arvioi, että yritys ehkä kaatuu ja 0,6 % arvioi yrityk­sensä kaatu­van. 

Määräl­li­sesti konkurs­siin ajautu­vien yritys­ten määrä olisi tässä valossa tutkit­tuna noin 40–200 yritystä. 

Pohjois­kar­ja­lai­set yrityk­set eivät ole hakeneet juuri­kaan laina­ra­hoi­tusta korona­krii­sin hoitoon. Peräti 91,3 % yrityk­sistä ei ole hakenut lainaa. Sen sijaan korona­tu­kia oli hakenut yli puolet yrityk­sistä. Valitet­ta­vasti 7,2 % ei hakemuk­sesta huoli­matta ollut saanut tukea. Lähes puolet yrityk­sistä ilmoit­taa, että ei ole hakenut mitään tukea. Korona­tu­kien saajista noin 90 % ilmoitti tuista olleen hyötyä. 

Etätyöstä apua kohtaanto-ongel­maan 

Juuri julkais­tussa työelä­mä­gal­lu­pissa  yli 70 prosent­tia työelä­mässä olevista haluaisi tehdä etätöitä jatkos­sa­kin. Tämä poistaisi tietyillä aloilla tulevai­suu­den kohtaanto-ongel­maa ja lisäisi varmasti monipaik­ka­työtä. Tulevai­suu­den työtä on myös hybri­di­työ, jossa työtä tehdään välillä työpai­kalla, kotona tai vaikkapa kesämö­kiltä käsin. 

Kaikkea työtä ei kuiten­kaan tulevai­suu­dessa eikä nytkään voi hoitaa etänä. Viime vuonna tullut hoita­ja­mi­toi­tus tuo omat haasteensa sotey­rit­tä­jille. Sote-käsipa­rien tarve tulee olemaan tulevina vuosina yli 200 000 henki­löä koko Suomessa. Vuoden alusta hoita­ja­mi­toi­tus nousi 0,55:een, syksyllä se nousee 0,6:een ja ensi vuoden alusta 0,7:ään. Mistä löyde­tään tekijät, sitä pohtii moni sotey­rit­täjä. 

Tutustu myös pienten ja keski­suur­ten yritys­ten talou­del­lista asemaa kartoit­ta­vaan Pk-yritys­ba­ro­met­riin.

Merja Blomberg
toimi­tus­joh­taja
Pohjois-Karja­lan Yrittä­jät