Alue- ja työmark­ki­na­ke­hi­tys alkuvuo­desta 2021

Koko maan talous kehit­tyi tammi-kesäkuussa myöntei­sesti, varsin­kin toisella neljän­nek­sellä. Brutto­kan­san­tuote kasvoi 3,8 % ja työlli­syy­saste nousi koronaa edeltä­välle tasolle. Myös maakun­nan alueke­hi­tyk­sessä on ollut nähtä­vissä odotuk­siin nähden paljon positii­vi­sia kehitys­ku­via.

Tammi-kesäkuun väestö­ke­hi­tys oli edellis­vuotta selvästi suotui­sampi, mihin on varmasti vaikut­ta­nut koronan tuoma muutto­liike. Kesäkuun lopussa maakun­nassa oli hieman yli 163 000 asukasta, mikä on noin 500 vähem­män kuin alkuvuo­desta. Kuiten­kin 2020 vastaa­vana aikana miinusta kertyi yli 800. Muutto­liik­keen parempi kehitys näkyi sekä maan sisäi­sessä että maahan­muu­tossa.

Yritys­kenttä nosteessa

Yritys­ten liike­vaihto kasvoi Pohjois-Karja­lassa alkuvuo­desta koko maan parhai­ten. Sitä selit­tää erityi­sesti teolli­suu­den voima­kas kasvu varsin­kin kevään aikana. Maakun­nan kivijal­kana pidetty teolli­suus kerran­nais­vai­ku­tuk­si­neen edisti alueke­hi­tystä taas kiitet­tä­västi. Sen liike­vaihto kasvoi peräti 11 %, kun koko maassa päädyt­tiin edelli­sen vuoden tasoon. Teolli­suu­den vienti kasvoi 1. neljän­nek­sellä 20 %.

Myös palve­lu­jen kysyn­nän kasvu ja kauppa selit­tä­vät hyvää maakun­nan yrity­se­lä­män liike­vaih­don nousua.

Teolli­suu­den työpaik­ka­ke­hi­tys oli maakun­ta­lii­ton rekis­te­rin mukaan vuoden vaihteessa lähes samalla tasolla kuin vuotta aiemmin. Heinä­ve­den myötä kasvua kertyi 1,4 %. Teolli­suu­den työpaik­ka­määrä oli reilut 11 200 ja korona huomioi­den ala näyttää selvin­neen hyvin. Voitta­jia ovat olleet muovi- ja metsä­teol­li­suus.

Konkurs­sien määrä lisään­tyi alkuvuo­desta hieman vastoin koko maan kehitystä, mutta pysyi silti varsin kohtuul­li­sena (37).

Työpaik­ka­mää­riä vuoden vaihteessa

Työpai­koista tuoreita vuoden vaihteen tietoja on käytet­tä­vissä teolli­suu­den lisäksi kunta­sek­to­rilta sekä valtiolta.

• Kuntien (13) ja kuntayh­ty­mien työpaik­koja oli 14 344 kpl, laskua 2,5 % eli noin 360  
• Valtion työpaik­koja oli 1864, pientä nousua.  
• Teolli­suu­den, kunta­sek­to­rin sekä valtion yhteen­las­kettu työpaik­ka­määrä oli lähes 27 500, kun kaikkien alojen kokonais­mää­rän voidaan arvioida olevan noin 60 000  

Työpaik­ko­jen määrä on alkuvuo­den aikana kasva­nut arvioilta noin 400:lla. Se ei kuiten­kaan ole lähes­kään yhtä paljon, kuin työttö­myy­den alene­mi­sesta voisi suoraan päätellä. Merkit­tävä selit­täjä työttö­myy­den alene­mi­selle on lomau­tus­ten vähene­mi­nen eikä niinkään netto­työ­paik­ko­jen kasvu.

Raken­ta­mi­sen kokonais­vo­lyymi kerro­sa­lalla tarkas­tel­tuna aleni selvästi edelli­sen vuoden alkuun verrat­tuna. Valmis­tu­nut kerro­sala väheni yli viiden­nek­sellä, vaikka hankkei­den määrä pysyi lähes samana. Kerro­sa­lan lasku selit­tyy suurelta osin asunto­jen yleisellä piene­ne­mi­sellä. Vuoden alun raken­nus­lu­pien hienoi­nen lisäys entei­lee, että asuin­ra­ken­ta­mi­sen aallon­pohja olisi takana­päin ja uusi nousu edessä. Sen sijaan muiden kuin asuin­ra­ken­nus­ten luvissa kerro­sala on laske­nut.

Työttö­myys 2021 tammi-kesäkuussa on edelleen ELY-alueit­tain maan heikoin, keskiarvo oli 15 %, vastaa­vana aikana edellis­vuonna 16,3 %. (Vrt: Koko maa 12,2 %, Keski-Suomi ja Lappi, 14 %. Pohjan­maa 8 %).

Myönteistä on, että Pohjois-Karjala on hieman saavut­ta­nut koko maata, eikä lisäta­ka­mat­kaa ole kerty­nyt. Kehitys on ollut maakun­nassa parem­paa kuin Uudel­la­maalla, Lapissa tai Keski-Suomessa. Takamat­kaa on puoles­taan kerty­nyt lisää hyvän työlli­syy­den aluei­siin, kaavio ohessa.

Maakun­nan alkuvuo­den keski­mää­räi­nen työttö­mien määrä oli reilut 10 700 kuukausit­tain, kun vastaava luku edelli­seltä vuodelta oli koronan ja lomau­tus­ten seurauk­sena lähes 12 300. Erityi­sesti huhti-kesäkuun tilanne oli edellis­vuotta selvästi parempi. Kesäkuussa työttö­miä oli noin neljän­nek­sen vähem­män kuin 2020 kesäkuussa. Lomau­tus­ten vaiku­tus on merkit­tävä, muttei ainoa selit­tävä tekijä.

Nuorten työlli­syys­ke­hi­tys ilahdut­taa

• Alle 25-vuotiai­den työttö­myys on vähen­ty­nyt neljän­nek­sellä, yli 50-vuotiai­den vain 4 %.  

• Naisten työttö­myys on alentu­nut selvästi enemmän kuin miesten. 
• Kysyntä on kasva­nut palve­lua­loilla.  
• Koulu­tet­tu­jen työlli­syys­ti­lanne koheni selvim­min, varsin­kin toisen asteen ja myös ylemmän korkea­kou­luas­teen osalta. 

Pitkä­ai­kais­työt­tö­myys murheenk­ryyni

Pitkä­ai­kais­työt­tö­myy­teen eivät talou­den piris­ty­mi­nen ja lomau­tus­ten vähene­mi­nen ole tuoneet paran­nusta.

• Pitkä­ai­kais­työt­tö­miä oli tarkas­te­lu­jak­solla 40 % edellis­vuotta enemmän, keski­mää­rin 3800. 
• Enemmän kuin joka kolman­nen työttö­myys on pitkit­ty­nyt.  
• Koko maassa pitkä­ai­kais­työt­tö­myys kasvoi vielä nopeam­min eli peräti 55 %.  
• Kehitys näkyy myös kuntien maksa­missa työmark­ki­na­tu­ki­mak­suissa, jotka ovat maakun­nassa nousseet 6 % ja koko maassa 14 %. 

Työlli­syys kohen­tu­nut

Toisen vuosi­nel­jän­nek­sen työlli­syy­saste oli koko maassa 73,2 % ja maakun­nassa 69 %, missä on nousua edelli­sen vuoden vastaa­vaan pari prosent­tiyk­sik­köä. Kesäkuun koko maan työlli­syy­saste oli jo 75,8 %, mitä voidaan pitää odotuk­siin nähden korkeana.

Alkuvuo­den työttö­myys­ti­lanne oli heikoin Ilomant­sissa, Outokum­mussa ja Juuassa, hieman yli 17 %, paras puoles­taan Kontio­lah­della (10 %) ja Liperissä (12,2 %). Vuoteen 2020 nähden kehitys on ollut vahvinta Kontio­lah­della ja Outokum­mussa, siis työttö­myy­den ääripäissä. Sen sijaan Polvi­jär­vellä työttö­myys on lähes junnan­nut paikal­laan. Seutu­kun­nit­tain Keski-Karja­lan tilanne on vaikein, työttö­myy­saste kunnit­tain tasai­sesti reilu 16 %.

Avoimien työpaik­ko­jen määrä kasvoi kiivaasti varsin­kin maalis-touko­kuussa. Kaikki­aan keski­mää­räi­nen kasvu alkuvuonna oli 25 %, kun koko maassa kasvua kertyi 19 %. Avoimet työpai­kat lisään­tyi­vät parhai­ten Kontio­lah­della, mutta myös Nurmek­sessa kirjat­tiin hyvä nousu.

Hoiva-alan avoin­ten työpaik­ko­jen kasvu ei ole yllätys sinänsä, mutta kasvu on juuri nyt erityi­sen kiivasta verrat­tuna kolmeen edelli­seen vuoteen. Alan työvoi­ma­va­jeesta on puhuttu pitkään, mutta tämän hetken lukujen valossa se on nyt nähtä­vissä aiempaa selvem­pänä ongel­mana. Myös ravin­tola-alalla, raken­ta­mi­sessa ja muuta­milla teolli­suu­den aloilla (muovi, puu) avoimet työpai­kat ovat olleet kasvussa, ei kuiten­kaan hoiva­puo­len tasossa. Erityis­asian­tun­ti­joi­den puolella on nähty laskua­kin.

Oheisesta avoimien työpaik­ko­jen vertai­lusta nähdään eri ammat­ti­ryh­mien tilanne verrat­tuna vuosiin 2018–2020. Hoiva-alalla avoimet työpai­kat ovat lisään­ty­neet koko maata selvästi nopeam­min. Liian pitkälle meneviä johto­pää­tök­siä ei tietysti pysty tekemään, miten pitkään suuntaus kestää ja miten kehitys muuttuu koko maahan nähden.

Työttö­myy­den ja avoimien työpaik­ko­jen kehitys on ollut Pohjois-Karja­lassa koko maata hieman parem­paa. Toisaalta osaaja­pula näyttää nyt konkre­ti­soi­tu­van yhä selvem­min myös meillä. Pitkään siitä on huhuttu ja puhuttu ja nyt se näkyy työmark­ki­noilla. Tarvi­taan laajaa yhteis­työtä, mutta minkä maakun­nal­li­sen toimi­jan johdolla ja koordi­noi­mana?

Seppo Tiainen
kunta­ke­hi­tys­pääl­likkö
Pohjois-Karja­lan maakun­ta­liitto