Avainsana: Työmarkkinakatsaus 2/2021

Samimatkoilla kädet täynnä työtä

”Kaikki kuljettajat ovat täystyöllistettyjä, uusia ei ehdi rekrytoida ja kouluttaa niin nopeasti, kuin olisi tarvetta. ” Sami Kaikkosen tulevaisuuden suunnitelmissa on saada yrityksen kasvu hallintaan ja uusia liiketoimintaoppeja käytäntöön yhdessä henkilökunnan kanssa.

Samimatkojen yrittäjältä Sami Kaikkoselta Juuasta onnistuin saamaan salamahaastattelun puhelimitse elokuussa. Vuonna 2020 yrityksen työtilanne notkahti koronan vuoksi, mutta nyt yrityksellä on pikemminkin työvoimapulaa.

-Meillä on haasteita saada osaavaa työvoimaa riittävästi, tai ainakaan nopeasti. Helposti menee puoli vuotta, jos kuljettaja pitää ensin kouluttaa.

-Ratkaisevasti tilanteeseen vaikuttaa ammattipätevyysuudistus, joka tuli jokunen vuosi sitten. Ellei pohjalla ole linja-auton ajo-oikeutta, se vaatii minimisään 140 tunnin koulutuksen. Pätevyyttä täydennetään viiden vuoden välein jatkokoulutuksella. Traffica järjestää viisipäiväisiä ammattipätevyyden täydennyskoulutuksia Joensuussa. Heidän kauttaan olemme järjestäneet kaksi tällaista lyhytkoulutusta. Muutamia kuljettajia olemme saaneet Riverian työharjoittelun kautta.

-On niitä, jotka mielellään tekisivät lisätöitä harrastuksenaan, mutta koulutuskustannus ei kannata, jos tekee vain muutaman keikan vuodessa. Työllistymisen pitäisi olla varmaa.

Yrityksen sesonkiaikaa on koulujen lukukausi. Kuljettajat ovat arkipäivät kiinni kouluajoissa, joten viikonloppujen tilausmatkoihin olisi tarvetta varahenkilöille.

-Kotimaassa teemme pääasiassa lyhyitä retkiä lähialueille, ja nyt elokuussa esimerkiksi Ahvenanmaalle ja syyskuun alussa Ylläkselle. Teatteri- ja muut tilausmatkat painottuvat kesään ja muulloin viikonlopuille. Tarjoamme kuljetuksia esimerkiksi urheiluseuroille ja eläkeläisryhmille. Lisäksi ovat valmismatkat sekä kotimaan että lähimaiden kohteisiin. Valmismatkoissa pyrimme tarjoamaan reissuja kotikulmilta useimmilta Itä-Suomen paikkakunnilta sekä pitämään hinnat kohtuullisina ja ohjelmat mielenkiintoisina.

Yrityksellä on autoja liikenteessä kuudella paikkakunnalla.

-Juuasta kaksi kuljettajaa kulkee Nurmeksessa, muuten pääosin kaikki toimivat oman asuinkuntansa alueella. He hoitavat koulukyydit, koulujen lomien aikana muuta ja viikonloppuisin mahdollisuuksien mukaan tilausajoja.

-Yksi auto on mukana Itä-Suomen taksivälityksessä Enon ja Joensuun alueella ja palvelee myös Kelan ja Matkojenyhdistelykeskuksen (MYK) kyydeissä. Lisäksi kaksi autoa hoitaa näitä kuljetuksia Tuupovaarassa sekä Juuassa ja Lieksassa.

Samimatkojen palkkalistoilla on Kaikkosen lisäksi 16 henkeä, joista kaksi toimistolla ja loput kuljettajia. Toimistotyöntekijöistä toinen on osa-aikainen, kaikki muut kokoaikaisia. Lisäksi on jonkin verran satunnaisia keikkoja tekeviä kuljettajia, joita tarvittaisiin lisää.

Pelisilmää ja oma-aloitteisuutta

Uusia työntekijöitä on löytynyt kyselemällä omalta henkilökunnalta. Rekrytointeja on helpottanut, kun etukäteen on saanut taustatietoa ja osviittaa henkilön sopivuudesta matkapalvelutehtävään.

-Viime syksynä palkkasin kuusi uutta kuljettajaa, ilman että tarvitsi tehdä yhtään työpaikkailmoitusta.

-Tehtävissämme auttaa sosiaalisuus ja pelisilmä erilaisten ihmisten kanssa toimittaessa. Vaaditaan oma-aloitteista ja vastuullista työskentelyä, kun kuljettajat toimivat itsenäisesti eri paikkakunnilla ja reissuilla, toki toimistosta annamme taustatukea. Tärkeää on myös motivaatio ja palveluhenkisyys.

Korona-ajan kehittämistuen avulla Samimatkat rakensi verkkokaupan, uudisti verkkosivunsa. Samalla yritys tuotteisti ohjelmallisempia matkoja eri kohderyhmille ja alueille.

-Firman pelastamiseen tuesta ei ollut apua. Aikamoiset haasteet oli selvitä juoksevista kuluista ja saada laskut maksettua. Autot olivat viisi kuukautta seisontavakuutuksella ja kuskit pakkolomalla takseja lukuun ottamatta. Kotisivu-uudistuksesta saadaan kuitenkin hyötyä, kunhan matkailu elpyy.

Pakko päästä tien päälle

Autot ja matkailu ovat aina olleet Sami Kaikkosen sydäntä lähellä. Hetken aikaa tehdastyötä kokeiltuaan hän lähti Joensuuhun taksinkuljettajakurssille, ajoi taksia Juuassa ensin renkinä, sitten 10 vuotta yksinyrittäjänä, kunnes hankki pikkubussin ja laajensi toimintaa vähitellen.

-Se lähti siitä, että piti saada työpaikka itselle.

Ajatuksia liiketoiminnan kehittämiseen Sami Kaikkonen on saanut Pohjois-Karjalan kauppakamarin koulutuksesta.

-Koulutus avasi uusia ajatuksia ja on toiminut itselleni motivaattorina. Siinä näki ulkopuolisen silmin, miltä oma toiminta näyttää. Yrityksen arvo on laitettu paperille, vertailtu muihin yrityksiin, suunnitelmia tehty, käyty läpi työntekijöiden ohjeistukset, viritelty eri paikkakuntien toimintaa. Henkilöstön nettipalavereja käynnistetään, kunhan kasvu saadaan hallintaan ja päästään siihen pisteeseen, että liiketoiminta pyörii sujuvasti.

-Kuulumme myös Suomen yrittäjiin, jonka kautta olen käynyt muutamia koulutuksia ja käyttänyt asiantuntijapalveluita.

Teksti: Eeva Hirvola-Kostamo 

Binderholz: Tuotantoon jatkuvasti lisää tekijöitä

Itävaltalaisella Binderholz-konsernilla on 14 toimipaikkaa neljässä eri maassa. Lieksan ja Nurmeksen sahojen tuotanto perustuu lähes sataprosenttisesti pohjoiskarjalaiseen mäntyyn ja kuuseen. Lieksassa on pilottikokeiluna meneillään 20 tuotantohenkilön saha-alan koulutus, joka toteutetaan yrityksen omalla linjastolla.

Binderholzin Lieksan toimisto on rakennettu CLT:stä eli ristiinliimatusta massiivipuusta. Sitä valmistetaan yhtiön Itävallan ja Saksan tuotantolaitoksilla muun muassa suomalaisesta kuusesta ja männystä. Rakennuksessa aikakaudet kohtaavat sopuisasti: uusi toimisto linkittyy yhteen historiallisen Vapo Timber Oy:n konttorin kanssa. Massiivipuiset seinät luovat sisälle miellyttävän äänimaailman ja ilma on raikasta hengittää heinäkuun helteistä sisään tultaessa.

Binderholz Nordicin hallintojohtaja Joonas Vitri kertoo, että yrityksen työ- ja markkinatilanne on ollut hyvä. Kysyntä kasvoi koronan aikana maailmanlaajuisesti. Jo aiemmin pohjalla oli kasvanutta kysyntää. Metsätuhojen ja koronan vuoksi puun tarjonta laski etenkin Keski-Euroopassa ja Kanadassa. Samaan aikaan lisääntyi pienrakentaminen ja kodin ehostaminen.

Lieksan ja Nurmeksen sahoille raaka-ainetta on saatu ongelmitta.

-Hankimme puuta yksityisiltä metsänomistajilta sekä isommilta toimijoilta. Meillä on seitsemän hankintaesimiestä, jotka ostavat puuta pystykauppana. Eli hankimme metsänomistajalta leimikon ja aliurakoitsijat hakkaavat puut ja toimittavat ne tehtaalle, Joonas Vitri kertoo.

Yrityksen toimihenkilöt ovat pystyneet työskentelemään pääosin toimistolla, koska heille on voitu tarjota yhden hengen työhuoneita. Lisätilaa on saatu konttorin vanhasta osasta. Johtotehtävissä työskentelee kymmenkunta itävaltalaista tai saksalaista kollegaa, jotka Vitrin mukaan viihtyvät nimenomaan Lieksassa.

Lieksaan muuttamista helpottamaan sahan läheisyyteen Kevätniemeen on vuonna 2017 rakennettu CLT:stä 16 työsuhdeasunnon rivitalo aivan Pielisen rannan tuntumaan.

-Ulkomaalaiset kollegat arvostavat luontoa, hyviä palveluita ja harrastusmahdollisuuksia kuten vesiurheilua, moottorikelkkailua ja laskettelua. He vaikuttuvat Pielisestä.

-Meillä on kielitaitoista, osaavaa henkilöstöä. Kaikissa toimihenkilötehtävissä työskennellään kansainvälisesti joko asiakkaiden tai konsernin sisäisten toimipisteiden kanssa. Myyntihenkilöstö matkustaa ympäri maailmaa.

Tasaista kasvua

Siitä asti, kun Binderholz on tullut Lieksaan ja Nurmekseen 2016, tuotantomäärät ovat Vitrin mukaan kasvaneet. Tuotantoon tarvitaan jatkuvasti lisää väkeä. On investoitu ja investoidaan edelleen jatkojalostukseen. Sahojen suhdannevaihteluiden vaikutusta on vähentänyt vahva jatkojalostus Lieksassa ja konsernin tehtailla Saksassa ja Itävallassa.

Nurmeksessa on vaadittu erikoisjärjestelyjä sahan tasaamorakennuksen maaliskuisen tulipalon myötä. Tuotantoa on rajoitettu, koska paketointia ja tasaamista ei pystytä tekemään.

-Investoimme uuteen tasaamoon, ja syksyllä toiminta on minimissään samalla tasolla kuin ennen paloa, Vitri lupaa.

Tuotantomäärien kasvattaminen ja lähivuosina uhkaavat eläköitymiset haastavat kiinnittämään huomiota työvoiman riittävyyteen. Vitri kertoo, että tänä vuonna pelkästään Lieksaan tarvitaan 20 uutta työntekijää, joista osa on jo aloittanut. Työperäiseen maahanmuuttoon Binderholz suhtautuu positiivisesti. Turvallisuuden takia on ehdottomasti osattava ensin puhua, lukea ja kirjoittaa suomen kieltä.

Vahvaa koulutusyhteistyötä

Pohjois-Karjalassa ei ole enää pitkään aikaan ollut koulutusta saha-alalle, joten tuotantotehtäviin tulijoilta on toivottu ammatillista koulutusta yleisesti.

Binderholz on käynnistänyt pilottina oman saha-alan koulutuksen yhteistyössä Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Gradian kanssa. Joonas Vitri kertoo, että opetus tapahtuu yrityksen tiloissa työaikana ja näytöt toteutetaan omilla tuotantolinjoilla ja -laitteistoilla.

-Kahden ja puolen vuoden mittainen koulutus on nyt käynnissä alkuun pilottina 20 työntekijän kanssa. Uskomme, että tällainen täsmäkoulutus maksaa itsensä takaisin ja motivoi koulutukseen lähteneitä.

Teksti: Eeva Hirvola-Kostamo 

Koli Companies

Yrittäjäpariskunta Darja ja Jean-Francois Flogny on piristänyt Kolin matkailu- ja ravintolaelämää jo usean vuoden ajan ja on ollut esillä muun muassa Vuoden maahan muuttanut yrittäjä 2020 -kilpailun finalistina.

Matkailuyrittäjälle kesä on kiireisintä sesonkiaikaa, joten oli ilo saada Darja Flogny haastatteluun Pohjois-Karjalan työmarkkinakatsaukseen kertomaan yrittäjien inspiroiva tarina.

Flognyjen yrityssarjaan kuuluu panimo- ja ravintola-alan yrityksiä Kolin alueella. Yritysten yhteen laskettu henkilöstömäärä vaihtelee huomattavasti kesän ja talven välillä.

-Nyt kesällä henkilöstöä on 33, viime talvikaudella oli 15. Henkilöstön tarve on kasvanut koko ajan ja työvoimapula on jatkuva. Viisi vuotta sitten työntekijöitä oli 10. Työvoiman tarve riippuu myös henkilöistä. Joku tekee kahden työt, toisia joutuu paikkaamaan kolmella.

Työntekijöitä yrityksillä on monenlaisilla koulutustaustoilla.

-Meillä on muutama restonomi, yksi restonomiopiskelija, joka on entiseltä koulutukseltaan biologian maisteri, on ammattikoulusta valmistuneita kokkeja ja tarjoilijoita, matkailu- ja eräoppaita, insinööri, panimossa vesijärjestelmien diplomi-insinööri. Osalla ei ole mitään koulutusta, mutta tahtoa ja elämänkokemusta, eli laidasta laitaan, Darja Flogny kertoo.

-Kesällä meillä on vaikka minkä alan opiskelijoita tiskaamassa, tarjoilemassa, siivoamassa, hän lisää.

Darja Flogny kertoo, että yrityksen kasvu perustuu sesonkivarmuuteen. On tarjottava työaikaa sesongin ulkopuolellakin, jotta työntekijät voi pitää. Työskentelymahdollisuuden ympäri vuoden varmistaa panimotoiminta.

-Meillä on jatkuva pula kokeista ja tarjoilijoista. Koska emme saa suomalaisia, kolmannes työntekijöistämme on ulkomaalaisia – Ranskasta, Venäjältä, Latviasta, Brasiliasta, Slovakiasta, Englannista.

Pitkät välimatkat ja kustannustaso

Syrjäisen alueen pienen yrityksen haasteita on, että jos esimerkiksi hyvä kokki muuttaa paikkakunnalle, on työllistettävä myös hänen puolisonsa. Hinta- ja palkkatason vuoksi yritys on hankalassa välikädessä. Matkat ovat pitkiä niin kauppaan kuin tukkuunkin.

-Ongelmana on myös infran ja asuntojen puute. Joudumme itse majoittamaan, mutta alkeelliset olosuhteet eivät riitä syksyn tullen. Toisaalta esimerkiksi Juuka on jo työpaikasta liian kaukana ja vaatisi oman auton ostoa.

-Pohjois-Karjala ei ole vielä niin tunnettu matkailun työpaikka-alueena. Joudumme maksamaan TES:n yli palkkoja. Alueen hintatason vuoksi tuloja ei aina tulee tarpeeksi, jotta voisi maksaa korkeampia palkkoja. Olemme alueella jo niin iso toimija, että hintatason nosto vaikuttaisi Kolin maineeseen, Darja Flogny kertoo.

Yritys rekrytoi henkilöstöä pääasiassa suoraan edellisten työntekijöiden suosituksesta ja muiden epävirallisten kanavien kautta. Kaksi on palkattu rekrytointiyrityksen kautta.

-Avaamme työpaikat aina myös EURES-kanavaan, mutta se ei riitä.

Flognyjen tärkeitä verkostoja ovat Kolin matkailuyhdistys, jonka kautta heille avautuu yhteistyö Kolin, Juuan ja koko Pielisen Karjalan matkailuyrittäjien kanssa, sekä Kolin panimon tuotteiden jälleenmyyntipisteet pohjoiskarjalaisissa ravintoiloissa sekä Hotelli Punkaharjussa.

Tämä ja viime vuosi ovat kurittaneet alueen matkailuyrittäjiä.

-Kaikki matkailuyritykset ovat olleet nyt huonossa jamassa. Monet ovat joutuneet sulkemaan työvoimapulan takia. Meillä on ehkä muita helpompi tilanne, koska käytämme paljon kansainvälistä työvoimaa ja pystymme reagoimaan nopeasti muuttuviin tilanteisiin, Darja Flogny kertoo.

-Tarvitsemme työntekijöitä, koska lisäämme palveluita, kehitämme tuotteita, laajennamme ja uudistumme koko ajan. Nyt on henkilökuntaa enemmän kuin viime vuonna. Vaikka kävijämäärät ovat laskeneet viime vuodesta, olimme nyt hyvin valmistautuneita ja olemme pystyneet palvelemaan paremmin ja lisäämään myyntiä, asiakkaat ovat viipyneet meillä pitemmän aikaa.

Miten Flognyistä tuli yrittäjiä?

Flognyt ovat asuneet jo pitkään Suomessa, Darja vuodesta 1992 ja hänen miehensä, teini-ikäisestä asti matkailualalla työskennellyt ja Pariisin yliopistosta muun muassa Venäjän matkailuun suuntautuneista opinnoista valmistunut Jean-Francois vuodesta 2006.

He asuivat aiemmin Hossassa, jossa Francois työskenteli ranskalaisen matkailualan ketjun Nordwiden hotellin johtajana pari vuotta. Sitä ennen hän oli ollut Tahkolla venäläisen yrityksen ohjelmapalvelumanagerina. Ajan myötä hänelle heräsi halu kokeilla omia siipiä ja ryhtyä yrittäjäksi.

Darja Flogny on melkoinen moniosaaja. Hän on suorittanut Jyväskylän yliopistosta Venäjän kauppaan suuntautuvan humanististen tieteiden kandidaattitutkinnon, pääsivuaineenta yrittäjyys, sekä Tampereen teknillisessä yliopistosta sivuaineopintoja rakennustuotannosta ja -taloudesta, keskittyen projektin johtamiseen ja ulkomailla rakentamiseen.

-Autoin suomalaisyritystä rakennusprojektin läpiviennissä Venäjälle Jekaterinburgiin. Palasin sieltä Suomeen, tein hanttihommia matkailualalla. Francois työskenteli tuolloin ohjelmapalvelupuolella. Kun viimeistelin opintoja, metsähallitus bongasi minut luontomatkailua edistäviin rajan ylittäviin hankkeisiin. Projektijohtamisen ja Venäjän tuntemus painoivat.

-Minulla ei ole matkailualan koulutusta, mutta olen kasvanut Ivalossa ja seurannut matkailua lapsesta saakka, nähnyt Levin ja Saariselän nousun ja ottanut vaikutteita niistä.

Flognyt kartoittivat yrityspaikan ostoa laajasti koko Itä-Suomen ja Lapin alueelta

-Kuulin 2013 metsähallitukselta että Kolilla on vapautumassa liiketila. Pielisen rannalla kirjoitettiin bisnessuunnitelma Kolin Ryynäsestä, Darja Flogny kertoo.

Aluksi Jean-Francois toimi yrittäjänä ja Darja hänen avustajanaan, metsähallituksen työn ohessa, mutta kun tuli tarve kasvattaa liiketoimintaa, he alkoivat tehdä töitä kahden hengen voimin.

-Kun palasin kolmisen vuotta sitten äitiyslomalta, siirryin itsekin yrittäjäksi. Sitä ennen metsähallituksen palkkani investoitiin yritykseen. Oltiin köyhiä, mutta meillä oli turvallinen pohja ponnistaa, laajat tutkinnot, tietoa, mistä etsiä tietoa, osaamista ja tahtoa ja kaksi tekemässä työtä.

-Vuonna 2018 ostimme Rääkkylästä Paksuniemen juomatehtaan (nyk. Kolin Panimo). 2019 tehtiin osakeyhtiökaupat Koli Activen kanssa. Toimimme aluksi toiminimellä, sitten osakeyhtiönä, ja nykyään konsernimuotoisena johdetaan tätä kaikkea, Darja Flogny kertoo.

Teksti: Eeva Hirvola-Kostamo 

Tarvitsemme työntekijöitä, koska lisäämme palveluja, kehitämme tuotteita, laajennamme ja uudistumme koko ajan.

Rakennusala: mitä useampaa taitoa osaa, sitä varmemmin työllistyy

Opinnoista saa laajat perustiedot, työssä ammattitaito ja erikoisosaaminen syvenevät.

Rakennustoimisto K. Tervon volyymi on kasvanut tasaisesti vuodesta 2006 lähtien, ja erityisen voimakkaasti vuodesta 2011 eteenpäin. Yrityksen työtilanne on hyvä. Omistajat Jussi Hämäläinen ja Martti Piiroinen ennakoivat jo kesällä, että 2021 syksyllä tarvitaan lisää tekijöitä.

Tuotantojohtaja Piiroisen mukaan yrityksellä on kymmenkunta työmaata työn alla Joensuussa. Haastattelupäivänä kesäkuun lopulla hän oli juuri palannut Riveria-talon päärakennuksen pihatöiden valmistumistilaisuudesta.

Toimitusjohtaja Hämäläinen kertoo, että Rakennusalaa määrittää kausiluonteisuus.

-Projektit alkavat ja päättyvät, ja niitä on samanaikaisesti käynnissä useita. Aikataulut elävät, jokin toimitus saattaa viivästyä. Emme kuitenkaan juuri koskaan pysty lomauttamaan, koska tekijöitä voidaan tarvita taas pian. Tämän kesän aikana työmaita valmistuu ja uusia on heti alkamassa lomien jälkeen.

Piiroisen mukaan opiskelijoiden kesätyöt ja työssäoppimisjaksot ovat yritykselle hyvä tapa löytää uusia tekijöitä, ja siinä auttavat hyvät yhteydet paikallisiin opinahjoihin.

-Valmistuvat tietävät jo kysellä meiltä töitä, koska oppilaitosyhteydet ovat olemassa. Ammattikoulun oppilaita on ollut meillä haalariharjoittelussa ja tekemässä opinnäytetöitä. Työssäoppimisjaksoja tarjoamme syksyisin riippuen työmaista ja niiden vaiheista.

-Keväisin tulee kontakteja kesätyöntekijöistä, enimmäkseen insinööriopiskelijoita, joita yleensä otetaan myös haalarihommiin, koska hekin tarvitsevat kokemuksen käytännön töistä. Silloin tällöin teetämme myös opinnäytetöitä, Piiroinen kertoo.

Piiroinen ja Hämäläinen korostavat, että koulussa opitaan rakentamisen perustaidot ja lainalaisuudet. Kuitenkin käytännön työelämässä asiat on opeteltava ja omaksutaan ammattitaito.

Hämäläinen huomauttaa, että rakennusinsinöörin koulutuksessa vaaditaan kykyä käsitellä isoja tietomääriä. Parhaimmillaan voi olla 30 harjoitustyötä menossa samanaikaisesti.

Osaavan työvoiman rekrytoimisen yksi merkittävä ongelma on parhaassa aikuisiässä olevien rakennusalan osaajien pula. Yrityksellä on eläköityvää työvoimaa sekä aivan nuorta. Ikähaitarissa on sukupolven mentävä aukko muoviteollisuuden huippuvuosien peruja.

-Kun itse valmistuin talonrakennustekniikan insinööriksi ammattikorkeakoulusta vuonna 1998, valmistuneista vain puolet suuntautui rakennuspuolelle, loput muoviin, tietohallintoon ja tiepuolelle, Jussi Hämäläinen valottaa.

-Nyt rakennusala ammattioppilaitoksissa alkaa onneksi taas kiinnostaa nuoria, vaikka se on fyysinen ala, hän jatkaa.

Hän vetoaa, että yritysten on tehtävä jotain alan kiinnostavuuden ja työn imun puolesta.

-Esimerkiksi osaavat raudoittajat, pääosin työn kautta oppineet, lähenevät eläkeikää. Heitä ei juurikaan enää ole 45–50-vuotiaissa. Maahanmuuttajia olisi tarjolla, mutta tulijan pitää ensin opiskella suomen kieli. Se on jo turvallisuuden takia aivan välttämätön. Ammattikoulussa sivutaan raudoittajan perusoppeja, mutta se on vain yksi osa-alue, kuten laatoitus ja vesieristys. Vasta työn kautta erikoistutaan ja omaksutaan ammattitaito. Esimerkiksi muurareita ei erikseen kouluteta, vaan rakennusalan perustutkinnossa koulutetaan yleisosaamista ja osa-alueiden perustiedot.

Piiroinen näkee hyvänä, että kouluissa opitaan laajasti yleisosaamista ja perustaitoja, ja työn kautta voidaan kouluttaa erikoisosaaminen. Hämäläinen komppaa tätä ja korostaa, että etenkin syrjäisellä alueella työllistyminen on sitä varmempaa, mitä useampaa taitoa osaa.

Miehet toivovat, että rakennusalaa tuotaisiin enemmän tutuksi peruskoulun päättäville nuorille ja kannustettaisiin heitä alalle. Alan kiinnostavuus on nousussa, mutta edelleen on heidän mielestään tehtävä töitä sen eteen.

-Rakennusteollisuus ja sen jäsenyritykset yrittävät lisätä alan vetovoimaa, muttemme yksin pysty siihen, Hämäläinen sanoo.

Hämäläinen toivoo myös maakunnan hyvien työllistymismahdollisuuksien markkinointia mahdollisille paluumuuttajille maakuntaan, pois ruuhka-Suomesta.

Joensuun Mehtimäen uusi palloiluhalli valmistuu marraskuussa 2021. Parhaillaan pelikentälle asennetaan lattiaparketin pohjalevyjä, Karelia-ammattikorkeakoulusta insinööriksi vuonna 2013 valmistunut ja heti valmistumisensa jälkeen Rakennustoimisto K. Tervo Oy:lle palkattu työnjohtaja Mika Skukin esittelee kesäkuun lopulla.

Skukinin mukaan työssä palkitsevaa on asioiden sujuminen ja näkyvä työn jälki. Koulutus antaa hänen mukaansa hyvää pohjaa myös käytännön töihin. Työpaikassa on opeteltava firman tavat ja toimiston ohjelmat.

Teksti: Eeva Hirvola-Kostamo 

Koulutetut koneistajat viedään käsistä

Joensuun Salpakankaan teollisuusalueella metsän laidassa sijaitsee CNC-Machining Oy:n moderni tehdas ja toimisto. Tehtaan laajennusosa, lähtevien toimitusten varasto, oli kesäkuun lopussa juuri valmistumassa. Yritys on investoinut vahvasti automaatioon. Osaavasta työvoimasta on pulaa.

CNC-Machining valmistaa teollisuuden komponentteja ja kokonaisuuksia muun muassa metsä- ja kaivosteollisuuden ja ympäristöteknologian yrityksien tarpeisiin.

CNC-Machining pitää tuotantokoneistonsa jatkuvasti ajan tasalla investoimalla uusimpaan teknologiaan. Kesällä konekanta täydentyi yhdellä uudella koneella.

-Työtä tehdään pääasiassa CNC-tietokoneohjatuilla koneilla, ja myös robotiikkaa on tullut vahvasti kuvaan mukaan. Suomen mittaluokassa olemme digitalisaatiossa pitkällä, toimitusjohtaja Petri Holopainen kertoo.

Työnjohto hoituu toimistosta käsin digitaalisten järjestelmien avulla. Tuotannon puolella ei ole varsinaisia esimiehiä, mutta kaksi koneistajaa on niin sanottuja kymppejä.

Holopaisen mukaan CNC-Machiningilla ovat työt riittäneet. Poikkeuksellisesta vuodesta 2020 yritys selvisi ilman yhtään lomautuspäivää, ja liikevaihto putosi vain 5 %.

-Vuonna 2021 olemme palkanneet uusia tekijöitä. Vuoden vaihteessa neljä työntekijää lähti toisaalle, heistä yksi Etelä-Suomeen, ja olemme toivottaneet tervetulleeksi takaisin, kun hän toivottavasti taas palaa Pohjois-Karjalaan. Tilalle tuli kahdeksan uutta. Tällä alalla samat tekijät kiertävät yrityksestä toiseen ja osaavan työvoiman pula on ilmeinen.

Yrityksen henkilöstö on keski-iältään nuorta, päälle 30-vuotiaita.

-Pisimpään palveluksessamme olleet ovat tulleet meille vuonna 2008, jolloin toiminta aloitettiin. Työyhteisössä ei ole muutosvastarintaa eikä kuppikuntia. Muutos on päällä koko ajan, ja henkilöstö ottaa uudet asiat hyvin vastaan, Holopainen kertoo.

Tuotantopäällikkö Aki Karhu vahvistaa, että koneistusalalla kaivataan osaavaa työvoimaa ja työllistyminen on varmaa.

-Kun tekijä oli kouluharjoittelussa, näin hänen potentiaalinsa ja palkkasin kesätöihin, Karhu kertoo esimerkin käytännössä hyviksi havaituista rekrytointimenetelmistä.

-Suurin osa on tullut meille ensin koulun harjoitteluun, sitten asepalvelukseen ja sen jälkeen palkattu meille, vahvistaa myös Holopainen.

Holopainen harmittelee, että naiset loistavat alalla poissaolollaan, vaikka työ sopisi heille mainiosti.

-Työ on nykyään siistiä, eikä enää niin fyysisesti raskasta. Siisteys on tehtaan käyntikortti, hän sanoo.

Karhu muistuttaa, että siisteys on myös osa turvallisuutta.

Kysyntäpiikkien tasaamiseen yritys on käyttänyt lähinnä ylitöitä, jotka tosin tulevat kalliiksi paitsi palkkoina, myös sairaslomakierteenä. Kuitenkaan yrityksessä ei ole nähty etua esimerkiksi vuokratyövoiman käytöstä.

-Näen myös työntekijän kannalta parempana palkata suoraan yritykseen, Holopainen perustelee.

Miesten mukaan tuotannon tehtäviin vaaditaan sekä koneistuskoulutus että kokemus, mutta harvoin on tarjolla molempia. Viimeksi avoimiin tehtäviin on palkattu myös muun koulutustaustan henkilöitä, ja ammattiosaamista on täydennetty työssä oppimalla. Aki Karhun mukaan henkilöillä on voinut olla esimerkiksi kuljetusalan koulutus tai kokemusta teollisuuden alalta asentajana tai logistiikkapuolelta.

Automaatiolinjat ovat Holopaisen mukaan mahdollistaneet työssä perehdyttämisen yhteistyössä koneen pääkäyttäjän kanssa.

Perehdyttämisen tärkeys korostuu, kun henkilö työskentelee itsenäisessä työstökeskuksessa.

Työ PK-yrityksessä tutuksi nuorille!

CNC-Machining oli muutama vuosi sitten mukana maakunnallisessa Pure Steel -hankkeessa, jossa peruskoululaisia kiersi tutustumassa alueen teollisuusyrityksiin. Heillä kävi vierailulla kaksi luokkaa, mutta olisivat mielellään ottaneet vastaan enemmänkin. Holopainen toivoo, että ammatinvalintaansa miettiviä peruskoululaisia saataisiin tutustumaan myös PK-sektoriin, jossa olisi monipuolisia tehtäviä tarjolla.

Teksti: Eeva Hirvola-Kostamo 

Naiset loistavat alalla poissaolollaan, vaikka työ sopisi heille mainiosti.