Categories
Yleinen

Alue- ja työmarkkinakehitys alkuvuodesta 2021 

Yleiskatsaus

Alue- ja työmarkkinakehitys alkuvuodesta 2021

Koko maan talous kehittyi tammi-kesäkuussa myönteisesti, varsinkin toisella neljänneksellä. Bruttokansantuote kasvoi 3,8 % ja työllisyysaste nousi koronaa edeltävälle tasolle. Myös maakunnan aluekehityksessä on ollut nähtävissä odotuksiin nähden paljon positiivisia kehityskuvia.

Tammi-kesäkuun väestökehitys oli edellisvuotta selvästi suotuisampi, mihin on varmasti vaikuttanut koronan tuoma muuttoliike. Kesäkuun lopussa maakunnassa oli hieman yli 163 000 asukasta, mikä on noin 500 vähemmän kuin alkuvuodesta. Kuitenkin 2020 vastaavana aikana miinusta kertyi yli 800. Muuttoliikkeen parempi kehitys näkyi sekä maan sisäisessä että maahanmuutossa.

Yrityskenttä nosteessa

Yritysten liikevaihto kasvoi Pohjois-Karjalassa alkuvuodesta koko maan parhaiten. Sitä selittää erityisesti teollisuuden voimakas kasvu varsinkin kevään aikana. Maakunnan kivijalkana pidetty teollisuus kerrannaisvaikutuksineen edisti aluekehitystä taas kiitettävästi. Sen liikevaihto kasvoi peräti 11 %, kun koko maassa päädyttiin edellisen vuoden tasoon. Teollisuuden vienti kasvoi 1. neljänneksellä 20 %.

Myös palvelujen kysynnän kasvu ja kauppa selittävät hyvää maakunnan yrityselämän liikevaihdon nousua.

Teollisuuden työpaikkakehitys oli maakuntaliiton rekisterin mukaan vuoden vaihteessa lähes samalla tasolla kuin vuotta aiemmin. Heinäveden myötä kasvua kertyi 1,4 %. Teollisuuden työpaikkamäärä oli reilut 11 200 ja korona huomioiden ala näyttää selvinneen hyvin. Voittajia ovat olleet muovi- ja metsäteollisuus.

Konkurssien määrä lisääntyi alkuvuodesta hieman vastoin koko maan kehitystä, mutta pysyi silti varsin kohtuullisena (37).

Työpaikkamääriä vuoden vaihteessa

Työpaikoista tuoreita vuoden vaihteen tietoja on käytettävissä teollisuuden lisäksi kuntasektorilta sekä valtiolta.

  • Kuntien (13) ja kuntayhtymien työpaikkoja oli 14 344 kpl, laskua 2,5 % eli noin 360  
  • Valtion työpaikkoja oli 1864, pientä nousua.  
  • Teollisuuden, kuntasektorin sekä valtion yhteenlaskettu työpaikkamäärä oli lähes 27 500, kun kaikkien alojen kokonaismäärän voidaan arvioida olevan noin 60 000  

Työpaikkojen määrä on alkuvuoden aikana kasvanut arvioilta noin 400:lla. Se ei kuitenkaan ole läheskään yhtä paljon, kuin työttömyyden alenemisesta voisi suoraan päätellä. Merkittävä selittäjä työttömyyden alenemiselle on lomautusten väheneminen eikä niinkään nettotyöpaikkojen kasvu.

Rakentamisen kokonaisvolyymi kerrosalalla tarkasteltuna aleni selvästi edellisen vuoden alkuun verrattuna. Valmistunut kerrosala väheni yli viidenneksellä, vaikka hankkeiden määrä pysyi lähes samana. Kerrosalan lasku selittyy suurelta osin asuntojen yleisellä pienenemisellä. Vuoden alun rakennuslupien hienoinen lisäys enteilee, että asuinrakentamisen aallonpohja olisi takanapäin ja uusi nousu edessä. Sen sijaan muiden kuin asuinrakennusten luvissa kerrosala on laskenut.

Työttömyys 2021 tammi-kesäkuussa on edelleen ELY-alueittain maan heikoin, keskiarvo oli 15 %, vastaavana aikana edellisvuonna 16,3 %. (Vrt: Koko maa 12,2 %, Keski-Suomi ja Lappi, 14 %. Pohjanmaa 8 %).

Myönteistä on, että Pohjois-Karjala on hieman saavuttanut koko maata, eikä lisätakamatkaa ole kertynyt. Kehitys on ollut maakunnassa parempaa kuin Uudellamaalla, Lapissa tai Keski-Suomessa. Takamatkaa on puolestaan kertynyt lisää hyvän työllisyyden alueisiin, kaavio ohessa.

Maakunnan alkuvuoden keskimääräinen työttömien määrä oli reilut 10 700 kuukausittain, kun vastaava luku edelliseltä vuodelta oli koronan ja lomautusten seurauksena lähes 12 300. Erityisesti huhti-kesäkuun tilanne oli edellisvuotta selvästi parempi. Kesäkuussa työttömiä oli noin neljänneksen vähemmän kuin 2020 kesäkuussa. Lomautusten vaikutus on merkittävä, muttei ainoa selittävä tekijä.

Nuorten työllisyyskehitys ilahduttaa

  • Alle 25-vuotiaiden työttömyys on vähentynyt neljänneksellä, yli 50-vuotiaiden vain 4 %.  
  • Naisten työttömyys on alentunut selvästi enemmän kuin miesten. 
  • Kysyntä on kasvanut palvelualoilla.  
  • Koulutettujen työllisyystilanne koheni selvimmin, varsinkin toisen asteen ja myös ylemmän korkeakouluasteen osalta. 

Pitkäaikaistyöttömyys murheenkryyni

Pitkäaikaistyöttömyyteen eivät talouden piristyminen ja lomautusten väheneminen ole tuoneet parannusta.

  • Pitkäaikaistyöttömiä oli tarkastelujaksolla 40 % edellisvuotta enemmän, keskimäärin 3800. 
  • Enemmän kuin joka kolmannen työttömyys on pitkittynyt.  
  • Koko maassa pitkäaikaistyöttömyys kasvoi vielä nopeammin eli peräti 55 %.  
  • Kehitys näkyy myös kuntien maksamissa työmarkkinatukimaksuissa, jotka ovat maakunnassa nousseet 6 % ja koko maassa 14 %. 

Työllisyys kohentunut

Toisen vuosineljänneksen työllisyysaste oli koko maassa 73,2 % ja maakunnassa 69 %, missä on nousua edellisen vuoden vastaavaan pari prosenttiyksikköä. Kesäkuun koko maan työllisyysaste oli jo 75,8 %, mitä voidaan pitää odotuksiin nähden korkeana.

Alkuvuoden työttömyystilanne oli heikoin Ilomantsissa, Outokummussa ja Juuassa, hieman yli 17 %, paras puolestaan Kontiolahdella (10 %) ja Liperissä (12,2 %). Vuoteen 2020 nähden kehitys on ollut vahvinta Kontiolahdella ja Outokummussa, siis työttömyyden ääripäissä. Sen sijaan Polvijärvellä työttömyys on lähes junnannut paikallaan. Seutukunnittain Keski-Karjalan tilanne on vaikein, työttömyysaste kunnittain tasaisesti reilu 16 %.

Avoimien työpaikkojen määrä kasvoi kiivaasti varsinkin maalis-toukokuussa. Kaikkiaan keskimääräinen kasvu alkuvuonna oli 25 %, kun koko maassa kasvua kertyi 19 %. Avoimet työpaikat lisääntyivät parhaiten Kontiolahdella, mutta myös Nurmeksessa kirjattiin hyvä nousu.

Hoiva-alan avointen työpaikkojen kasvu ei ole yllätys sinänsä, mutta kasvu on juuri nyt erityisen kiivasta verrattuna kolmeen edelliseen vuoteen. Alan työvoimavajeesta on puhuttu pitkään, mutta tämän hetken lukujen valossa se on nyt nähtävissä aiempaa selvempänä ongelmana. Myös ravintola-alalla, rakentamisessa ja muutamilla teollisuuden aloilla (muovi, puu) avoimet työpaikat ovat olleet kasvussa, ei kuitenkaan hoivapuolen tasossa. Erityisasiantuntijoiden puolella on nähty laskuakin.

Oheisesta avoimien työpaikkojen vertailusta nähdään eri ammattiryhmien tilanne verrattuna vuosiin 2018–2020. Hoiva-alalla avoimet työpaikat ovat lisääntyneet koko maata selvästi nopeammin. Liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä ei tietysti pysty tekemään, miten pitkään suuntaus kestää ja miten kehitys muuttuu koko maahan nähden.

Työttömyyden ja avoimien työpaikkojen kehitys on ollut Pohjois-Karjalassa koko maata hieman parempaa. Toisaalta osaajapula näyttää nyt konkretisoituvan yhä selvemmin myös meillä. Pitkään siitä on huhuttu ja puhuttu ja nyt se näkyy työmarkkinoilla. Tarvitaan laajaa yhteistyötä, mutta minkä maakunnallisen toimijan johdolla ja koordinoimana?

Seppo TiainenSeppo Tiainen
kuntakehityspäällikkö
Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

Työhallintoon ilmoitetut avoimet työpaikat, 1-6/2021 vrt. vuosiin 2018-2020


Categories
Yritysteema

Kaikki töihin

Yritysteema 

Kaikki töihin! 

Lähes kaikilla toimialoilla yritykset ja julkinen sektori ilmoittavat vaikeuksista saada palkattua ihmisiä. Heinäkuun lopussa 2021 Pohjois-Karjalassa oli noin 11000 työtöntä, eli työttömyysaste oli noin 15 %. Ulkoapäin katsottuna on käsittämätöntä, että työnantajat joutuvat painiskelemaan jatkuvan työvoimapulan kanssa. 

Väestölukujen valossa todellisuus on huolestuttava. Joensuun välitöntä ympäristöä lukuun ottamatta työelämään tulevat ikäluokat vastaavat vain noin 50–60 prosenttia eläköityvistä ikäluokista. Työelämään tulevista kilpailevat koko Euroopan työmarkkinat. Kaupungistuminen ajaa nuoret pieniltä paikkakunnilta opiskelemaan ja töihin laajempien mahdollisuuksien äärelle. Nykyinen väestörakenne vääristyy voimakkaasti ainakin pari vuosikymmentä eteenpäin. 

Maakuntamme koulutusjärjestelmä on koko maan laadukkaimpia. Sillä on taitoa ja tahtoa kouluttaa ihmisiä nopeasti uusiin tehtäviin. Monikaan toimiala ei ole niin erikoistunut, etteikö henkilöä saataisi uudelleen koulutettua. Lähes jokainen oppii uusissa tehtävissä tarvittavia taitoja, jos on omaa halua ja positiivista asennetta! 

Toivottavasti Suomesta löytyy rohkeutta ruveta vaatimaan kansalaisilta panosta yhteiskunnan eteen. Meidän on pohdittava yksilön oikeuksia ja ennen kaikkea velvollisuuksia, koska jokaisen on kannettava kortensa kekoon ja osallistuttava oman hyvinvointinsa tuottamiseen. Sosiaali- ja työvoimapolitiikkaa on pakko laittaa yhteen ja tarkastella kokonaisuutena eikä toisista irrallaan. 

Matti VuojärviMatti Vuojärvi 
toimitusjohtaja 
Pohjois-Karjalan kauppakamari 

Jokaisen on kannettava kortensa kekoon ja osallistuttava oman hyvinvointinsa tuottamiseen. 

Yrityshaastattelut

Binderholz Nordic Oy
Koli Companies Oy
Matkatoimisto Samimatkat Oy
Joensuun CNC-Machining Oy
Rakennustoimisto K. Tervo Oy
Abloy Oy

Categories
Yleinen

Tee nyt! -hanke vauhdissa

Yritykset  

Tee nyt! -hanke vauhdissa

Pohjois-Karjalan kauppakamarin Työnantajat koulutuksen tukena -hanke (Tee nyt! -hanke) auttaa maakunnan yrityksiä parantamaan työnantajavalmiuksiaan ja kehittämään yritysten ja oppilaitosten välistä yhteistyötä.

Keväällä 2020 alkaneeseen ESR-rahoitteiseen hankkeeseen on osallistunut eri tavoin tähän mennessä noin 60 yritystä.

Hankkeen Alku-valmennuksissa on pureuduttu yritysten perusstrategioihin ja markkinointiin, tavoitteena parantaa yritysten kilpailukykyä ja kohentaa niiden näkyvyyttä työnantajana. Osallistujien palaute on ollut kiitettävää. He ovat kokeneet saaneensa valmennuksista runsaasti apua ja vinkkejä, miten kehittää omaa toimintaansa ja yritystensä kilpailukykyä. Toimintamallia jatketaan koko hankkeen ajan ja tavoitteena on, että valmennuksiin osallistuu hankkeen aikana useita kymmeniä yrityksiä lisää.

Yritykset auditoivat koulutusalojen opettajatiimejä

Hankkeen toinen merkittävä toimintamalli on Riverian ja kauppakamarin yhdessä kehittämä ja alullepanema Riverian opettajatiimien työelämäauditointi. Sen tavoitteena on ollut parantaa yritysten ja oppilaitosten välistä yhteistyötä ja löytää Riverian toiminnasta jo parhaiten toteutuneet toimintamallit sekä myös merkittävimmät kehityskohteet.

Auditointitilaisuuksia on toteutettu tähän mennessä kuudelle eri koulutusalalle ja toteutetaan loppuvuoden aikana kaikille lopuille koulutusaloille, kaiken kaikkiaan 18 auditointia. Malli on saanut runsaasti kiitosta osallistuneilta yrityksiltä: ymmärrys oppilaitosten toiminnasta on selvästi lisääntynyt ja uusien kontaktien luominen helpottunut. Riverian opettajatiimit ovat kokeneet auditointien lisänneen tietoa yritysten tarpeista ja rekrytointien haasteista sekä ymmärrystä opetuksen kehittämisestä.

”Työelämän suorittamassa tiimiauditoinnissa olemme tehtävämme ytimessä, eli varmistamme asiakaslähtöisesti osaavaa työvoimaa alueemme yrityksille. Yhteistyö kauppakamarin kanssa on sujunut erinomaisesti ja tulokset ovat olleet rohkaisevia. Yhteistyömalli kiinnostaa varmasti koko ammatillisen koulutuksen kenttää”, Riverian koulutuskuntayhtymän johtaja, rehtori Esa Karvinen toteaa.

Auditointiprosessi on kiinnostanut koulutusalaa yleisesti ja toimintamalli otetaan käyttöön loppusyksystä alkaen myös Karelia-ammattikorkeakoululla.

Tee Nyt -hanke on hyvässä vauhdissa ja päättyy kesäkuussa 2023.

Juha KukkonenJuha ​​​​​​​Kukkonen
projektiasiantuntija
Pohjois-Karjalan kauppakamari

Työelämän suorittamassa tiimiauditoinnissa olemme tehtävämme ytimessä.


Categories
Yritysteema

Samimatkoilla kädet täynnä työtä

Yritysteema 

Samimatkoilla kädet täynnä työtä

”Kaikki kuljettajat ovat täystyöllistettyjä, uusia ei ehdi rekrytoida ja kouluttaa niin nopeasti, kuin olisi tarvetta. ” Sami Kaikkosen tulevaisuuden suunnitelmissa on saada yrityksen kasvu hallintaan ja uusia liiketoimintaoppeja käytäntöön yhdessä henkilökunnan kanssa.

Samimatkojen yrittäjältä Sami Kaikkoselta Juuasta onnistuin saamaan salamahaastattelun puhelimitse elokuussa. Vuonna 2020 yrityksen työtilanne notkahti koronan vuoksi, mutta nyt yrityksellä on pikemminkin työvoimapulaa.

-Meillä on haasteita saada osaavaa työvoimaa riittävästi, tai ainakaan nopeasti. Helposti menee puoli vuotta, jos kuljettaja pitää ensin kouluttaa.

-Ratkaisevasti tilanteeseen vaikuttaa ammattipätevyysuudistus, joka tuli jokunen vuosi sitten. Ellei pohjalla ole linja-auton ajo-oikeutta, se vaatii minimisään 140 tunnin koulutuksen. Pätevyyttä täydennetään viiden vuoden välein jatkokoulutuksella. Traffica järjestää viisipäiväisiä ammattipätevyyden täydennyskoulutuksia Joensuussa. Heidän kauttaan olemme järjestäneet kaksi tällaista lyhytkoulutusta. Muutamia kuljettajia olemme saaneet Riverian työharjoittelun kautta.

-On niitä, jotka mielellään tekisivät lisätöitä harrastuksenaan, mutta koulutuskustannus ei kannata, jos tekee vain muutaman keikan vuodessa. Työllistymisen pitäisi olla varmaa.

Yrityksen sesonkiaikaa on koulujen lukukausi. Kuljettajat ovat arkipäivät kiinni kouluajoissa, joten viikonloppujen tilausmatkoihin olisi tarvetta varahenkilöille.

-Kotimaassa teemme pääasiassa lyhyitä retkiä lähialueille, ja nyt elokuussa esimerkiksi Ahvenanmaalle ja syyskuun alussa Ylläkselle. Teatteri- ja muut tilausmatkat painottuvat kesään ja muulloin viikonlopuille. Tarjoamme kuljetuksia esimerkiksi urheiluseuroille ja eläkeläisryhmille. Lisäksi ovat valmismatkat sekä kotimaan että lähimaiden kohteisiin. Valmismatkoissa pyrimme tarjoamaan reissuja kotikulmilta useimmilta Itä-Suomen paikkakunnilta sekä pitämään hinnat kohtuullisina ja ohjelmat mielenkiintoisina.

Yrityksellä on autoja liikenteessä kuudella paikkakunnalla.

-Juuasta kaksi kuljettajaa kulkee Nurmeksessa, muuten pääosin kaikki toimivat oman asuinkuntansa alueella. He hoitavat koulukyydit, koulujen lomien aikana muuta ja viikonloppuisin mahdollisuuksien mukaan tilausajoja.

-Yksi auto on mukana Itä-Suomen taksivälityksessä Enon ja Joensuun alueella ja palvelee myös Kelan ja Matkojenyhdistelykeskuksen (MYK) kyydeissä. Lisäksi kaksi autoa hoitaa näitä kuljetuksia Tuupovaarassa sekä Juuassa ja Lieksassa.

Samimatkojen palkkalistoilla on Kaikkosen lisäksi 16 henkeä, joista kaksi toimistolla ja loput kuljettajia. Toimistotyöntekijöistä toinen on osa-aikainen, kaikki muut kokoaikaisia. Lisäksi on jonkin verran satunnaisia keikkoja tekeviä kuljettajia, joita tarvittaisiin lisää.

Pelisilmää ja oma-aloitteisuutta

Uusia työntekijöitä on löytynyt kyselemällä omalta henkilökunnalta. Rekrytointeja on helpottanut, kun etukäteen on saanut taustatietoa ja osviittaa henkilön sopivuudesta matkapalvelutehtävään.

-Viime syksynä palkkasin kuusi uutta kuljettajaa, ilman että tarvitsi tehdä yhtään työpaikkailmoitusta.

-Tehtävissämme auttaa sosiaalisuus ja pelisilmä erilaisten ihmisten kanssa toimittaessa. Vaaditaan oma-aloitteista ja vastuullista työskentelyä, kun kuljettajat toimivat itsenäisesti eri paikkakunnilla ja reissuilla, toki toimistosta annamme taustatukea. Tärkeää on myös motivaatio ja palveluhenkisyys.

Korona-ajan kehittämistuen avulla Samimatkat rakensi verkkokaupan, uudisti verkkosivunsa. Samalla yritys tuotteisti ohjelmallisempia matkoja eri kohderyhmille ja alueille.

-Firman pelastamiseen tuesta ei ollut apua. Aikamoiset haasteet oli selvitä juoksevista kuluista ja saada laskut maksettua. Autot olivat viisi kuukautta seisontavakuutuksella ja kuskit pakkolomalla takseja lukuun ottamatta. Kotisivu-uudistuksesta saadaan kuitenkin hyötyä, kunhan matkailu elpyy.

Pakko päästä tien päälle

Autot ja matkailu ovat aina olleet Sami Kaikkosen sydäntä lähellä. Hetken aikaa tehdastyötä kokeiltuaan hän lähti Joensuuhun taksinkuljettajakurssille, ajoi taksia Juuassa ensin renkinä, sitten 10 vuotta yksinyrittäjänä, kunnes hankki pikkubussin ja laajensi toimintaa vähitellen.

-Se lähti siitä, että piti saada työpaikka itselle.

Ajatuksia liiketoiminnan kehittämiseen Sami Kaikkonen on saanut Pohjois-Karjalan kauppakamarin koulutuksesta.

-Koulutus avasi uusia ajatuksia ja on toiminut itselleni motivaattorina. Siinä näki ulkopuolisen silmin, miltä oma toiminta näyttää. Yrityksen arvo on laitettu paperille, vertailtu muihin yrityksiin, suunnitelmia tehty, käyty läpi työntekijöiden ohjeistukset, viritelty eri paikkakuntien toimintaa. Henkilöstön nettipalavereja käynnistetään, kunhan kasvu saadaan hallintaan ja päästään siihen pisteeseen, että liiketoiminta pyörii sujuvasti.

-Kuulumme myös Suomen yrittäjiin, jonka kautta olen käynyt muutamia koulutuksia ja käyttänyt asiantuntijapalveluita.

Teksti: Eeva Hirvola-Kostamo 

Samimatkojen yhteistyökumppanuuksia:
  • Hotellit
  • Laivayhtiöt, myös tilaus- ja valmismatkoissa
  • Ohjelmanjärjestäjät
  • Korjaamoita, huoltamoita
  • Alihankintaa linja-autoyhtiöille
  • Toisten yrittäjien tuurausapu puolin ja toisin

Categories
Yritysteema

Binderholz: Tuotantoon jatkuvasti lisää tekijöitä

Yritysteema 

Binderholz: Tuotantoon jatkuvasti lisää tekijöitä

Itävaltalaisella Binderholz-konsernilla on 14 toimipaikkaa neljässä eri maassa. Lieksan ja Nurmeksen sahojen tuotanto perustuu lähes sataprosenttisesti pohjoiskarjalaiseen mäntyyn ja kuuseen. Lieksassa on pilottikokeiluna meneillään 20 tuotantohenkilön saha-alan koulutus, joka toteutetaan yrityksen omalla linjastolla.

Binderholzin Lieksan toimisto on rakennettu CLT:stä eli ristiinliimatusta massiivipuusta. Sitä valmistetaan yhtiön Itävallan ja Saksan tuotantolaitoksilla muun muassa suomalaisesta kuusesta ja männystä. Rakennuksessa aikakaudet kohtaavat sopuisasti: uusi toimisto linkittyy yhteen historiallisen Vapo Timber Oy:n konttorin kanssa. Massiivipuiset seinät luovat sisälle miellyttävän äänimaailman ja ilma on raikasta hengittää heinäkuun helteistä sisään tultaessa.

Binderholz Nordicin hallintojohtaja Joonas Vitri kertoo, että yrityksen työ- ja markkinatilanne on ollut hyvä. Kysyntä kasvoi koronan aikana maailmanlaajuisesti. Jo aiemmin pohjalla oli kasvanutta kysyntää. Metsätuhojen ja koronan vuoksi puun tarjonta laski etenkin Keski-Euroopassa ja Kanadassa. Samaan aikaan lisääntyi pienrakentaminen ja kodin ehostaminen.

Lieksan ja Nurmeksen sahoille raaka-ainetta on saatu ongelmitta.

-Hankimme puuta yksityisiltä metsänomistajilta sekä isommilta toimijoilta. Meillä on seitsemän hankintaesimiestä, jotka ostavat puuta pystykauppana. Eli hankimme metsänomistajalta leimikon ja aliurakoitsijat hakkaavat puut ja toimittavat ne tehtaalle, Joonas Vitri kertoo.

Yrityksen toimihenkilöt ovat pystyneet työskentelemään pääosin toimistolla, koska heille on voitu tarjota yhden hengen työhuoneita. Lisätilaa on saatu konttorin vanhasta osasta. Johtotehtävissä työskentelee kymmenkunta itävaltalaista tai saksalaista kollegaa, jotka Vitrin mukaan viihtyvät nimenomaan Lieksassa.

Lieksaan muuttamista helpottamaan sahan läheisyyteen Kevätniemeen on vuonna 2017 rakennettu CLT:stä 16 työsuhdeasunnon rivitalo aivan Pielisen rannan tuntumaan.

-Ulkomaalaiset kollegat arvostavat luontoa, hyviä palveluita ja harrastusmahdollisuuksia kuten vesiurheilua, moottorikelkkailua ja laskettelua. He vaikuttuvat Pielisestä.

-Meillä on kielitaitoista, osaavaa henkilöstöä. Kaikissa toimihenkilötehtävissä työskennellään kansainvälisesti joko asiakkaiden tai konsernin sisäisten toimipisteiden kanssa. Myyntihenkilöstö matkustaa ympäri maailmaa.

Tasaista kasvua

Siitä asti, kun Binderholz on tullut Lieksaan ja Nurmekseen 2016, tuotantomäärät ovat Vitrin mukaan kasvaneet. Tuotantoon tarvitaan jatkuvasti lisää väkeä. On investoitu ja investoidaan edelleen jatkojalostukseen. Sahojen suhdannevaihteluiden vaikutusta on vähentänyt vahva jatkojalostus Lieksassa ja konsernin tehtailla Saksassa ja Itävallassa.

Nurmeksessa on vaadittu erikoisjärjestelyjä sahan tasaamorakennuksen maaliskuisen tulipalon myötä. Tuotantoa on rajoitettu, koska paketointia ja tasaamista ei pystytä tekemään.

-Investoimme uuteen tasaamoon, ja syksyllä toiminta on minimissään samalla tasolla kuin ennen paloa, Vitri lupaa.

Tuotantomäärien kasvattaminen ja lähivuosina uhkaavat eläköitymiset haastavat kiinnittämään huomiota työvoiman riittävyyteen. Vitri kertoo, että tänä vuonna pelkästään Lieksaan tarvitaan 20 uutta työntekijää, joista osa on jo aloittanut. Työperäiseen maahanmuuttoon Binderholz suhtautuu positiivisesti. Turvallisuuden takia on ehdottomasti osattava ensin puhua, lukea ja kirjoittaa suomen kieltä.

Vahvaa koulutusyhteistyötä

Pohjois-Karjalassa ei ole enää pitkään aikaan ollut koulutusta saha-alalle, joten tuotantotehtäviin tulijoilta on toivottu ammatillista koulutusta yleisesti.

Binderholz on käynnistänyt pilottina oman saha-alan koulutuksen yhteistyössä Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Gradian kanssa. Joonas Vitri kertoo, että opetus tapahtuu yrityksen tiloissa työaikana ja näytöt toteutetaan omilla tuotantolinjoilla ja -laitteistoilla.

-Kahden ja puolen vuoden mittainen koulutus on nyt käynnissä alkuun pilottina 20 työntekijän kanssa. Uskomme, että tällainen täsmäkoulutus maksaa itsensä takaisin ja motivoi koulutukseen lähteneitä.

Teksti: Eeva Hirvola-Kostamo 

Binderholz Nordic 

Binderholz-konserni osti 2016 Vapo Timber Oy:n osakekannan ja yrityksen Lieksassa ja Nurmeksessa. Vuonna 2017 Binderholz osti Lieksassa liimapuu- ja höylälinjan.  

Tuotannon työntekijöitä Suomessa noin 260 

  • Sahaus (Lieksa ja Nurmes) 
  • Höyläys (Lieksa) 
  • Liimapalkkitehdas (Lieksa) 

Toimihenkilöitä 53 yhteensä, joista n. 10 Itävallasta tai Saksasta  

  • Lieksa: myynti, hallinto, IT, tuotannon johto, puun hankinta 
  • Nurmes: tuotannon johto 
  • Joensuu: kirjanpito ja palkanlaskenta 
CLT  
  • Ristiinliimattu massiivipuu tai monikerroslevy 
  • Binderholz on maailman suurin CLT:n valmistaja (Itävalta, Saksa) 
  • Yrityksen ensimmäinen CLT-tehdas rakennettiin 2006 
  • Suomessa Binderholzin CLT:stä on rakennettu joitakin julkisia ja yksityisiä rakennuksia, Lieksassa mm. uusi koulu 

Categories
Yleinen

Yliopistoyhteistyön monet muodot

Koulutus 

Yliopistoyhteistyön monet muodot

Itä-Suomen yliopiston tutkimus- ja koulutustoiminnassa on keskeistä vaikuttavuus. Tieteellisesti korkeatasoisen tutkimuksen ja ajantasaisen koulutuksen kautta tuotamme uutta tietoa, innovaatioita ja osaajia yhteiskunnan eri sektoreille.

Yliopiston avoin toimintakulttuuri lisää vuorovaikutusta, joka vauhdittaa tiedonsiirtoa, tutkimustulosten kaupallistamista ja laajaa yhteishyödyntämistä ympäröivän yhteiskunnan kanssa.

Yliopiston strategia korostaa välitöntä vaikuttavuutta erityisesti Itä-Suomen alueella. UEF on tehnyt pitkäjänteistä kehittämistyötä myös yrittäjyyden ja innovaatiotoiminnan edistämisessä alueen elinkeinoelämän vahvistajana ja uudistajana. Korkeatasoinen tutkimusinfrastruktuurimme ja asiantuntijamme ovat käytettävissä, ja toivotamme eri toimijoita tervetulleiksi toimimaan kampusalueellemme.

Kehitämme ketterästi koulutuksiemme sisältöjä, jotta voimme vastata parhaiten alueen osaamistarpeisiin. Uusina vastauksina alueelliseen työvoimapulaan syksyllä 2021 käynnistyivät puheterapeuttien koulutus sekä diplomi-insinöörikoulutus yhteistyössä Tampereen yliopiston kanssa. Työskentelemme sen eteen, että saamme pysyvän koulutusmallin tekniikan alan koulutukselle Itä-Suomessa.

Opiskelija keskiössä

Meiltä valmistuvat opiskelijat ovat yliopiston ja alueen suurin voimavara. Tehtävämme mukaisesti koulutamme eri alojen asiantuntijoita koko maan ja nykyisin yhä enemmän myös kansainvälisiin tarpeisiin. Meiltä valmistuneet opiskelijat työllistyvät hyvin. Tosin valitettavan usein työpaikka löytyy maakunnan ja Itä-Suomen ulkopuolelta.

Selvityksiemme mukaan yliopistosta valmistuvista monet haluaisivat jäädä opiskelupaikkakunnalleen työelämään. Tämä nivelvaihe, osaajien sitouttaminen alueen tarpeisiin, on koulutusorganisaatioiden ja elinkeinoelämän yhteinen ponnistus. Sitouttaminen on aloitettava jo opiskeluprosessin aikana. Harjoittelut ja opinnäytetyöt ovat yrityksille erinomainen keino paitsi sitouttaa tulevia asiantuntijoita myös saada uudenlaista näkökulmaa toimintaansa. Yliopiston yrittäjyys- sekä urapalvelut ovat mielellään mukana kehittämässä kohtaantomahdollisuuksia.

Yliopisto on käynnistänyt uudenlaisen työelämätohtorijärjestelmän. Ideana on, että työssä oleva henkilö suorittaa tohtorintutkinnon ja on samaan aikaan yrityksessä työssä. Tällä prosessilla henkilö voi perehtyä ja kehittää yhdessä työnantajansa kanssa valittua kohdetta ja siten tuoda uutta tutkimustietoa ja innovaatioita toimintaan. Ensimmäiset työelämätohtorit valmistuvat 2024.

Kumppanuuksilla vahvaa yhteistyötä

Yliopiston kumppanuusmalliajattelu lähtee aidosta, konkreettisesta yhteistyöstä. Yhteistyö rakentuu luottamukseen ja tuttuuteen, joka ei synny hetkessä. Kumppanuusmallissa on mukana toimijoita eri sektoreilta. Toiminta voi kattaa koulutusyhteistyötä, yhteisiä infra- ja tilaratkaisuja ja kaikkea niiden väliltä. Lähtökohtana toiminnassa aina on, että kaikki osapuolet hyötyvät tuomalla omaa osaamistaan yhteiseen käyttöön. Joensuun kampuksella käynnistynyt Photonics Center -toiminta tiivistää konkreettisesti kumppanuusmalliajattelun, ja siltä on lupa odottaa paljon. Muita hyviä esimerkkejä on Green Hub -toiminta ja nousevana koulutusekosysteemi.

Kansainvälistä osaamista

Itä-Suomi tarvitsee koulutus- ja työperäistä maahanmuuttoa. Veto- ja pitovoiman osalta on yhteistä työtä alueella tehty, vielä ei ole kuitenkaan valmista. Kielikysymys on koettu yhdeksi haasteeksi. Kansainvälisillä opiskelijoillamme on mahdollisuus opiskella suomen kieltä, nykyisin alkeita jo ennen alueelle saapumista. Kielitaito kehittyy parhaiten kieltä käyttämällä.

Kansainvälisten opiskelijoiden kohdalla harjoittelu on erinomainen paikka tutustua niin mahdolliseen tulevaan työntekijään kuin myös opiskelijalla mahdolliseen työpaikkaan. Syksyllä 2021 avaamme alueen yrityksille ja muille työllistäjille UEF trainee -ohjelman kautta mahdollisuuden palkata harjoittelija matalalla kynnyksellä. Yliopisto kattaa harjoittelun palkkauskulut, ja työnantajan katettavaksi jäävät työnantajamaksut. Haastan alueemme yritykset mukaan tähän tutustumismahdollisuuteen.

Alumnit

Yliopistosta valmistuneet eli UEF-alumnit ovat iso voimavara yhteistyössämme, ja kutsun meiltä valmistuneet liittymään mukaan monipuoliseen alumnitoimintaan. Alumneille tarjoamme kahden vuoden ajan mahdollisuuden suorittaa Jatkuvan oppimisen keskuksen kautta ilmaiseksi opintoja ja näin täydentää tutkintoa juuri työnantajan tarvitseman osaamisen tarpeisiin.

Jatkuvan oppimisen kautta osaamisen uudistamista

Osaamisen uudistaminen ja päivittäminen on nykyisin arkipäivää. Yliopiston Jatkuvan oppimisen keskus tarjoaa ratkaisuja niin yksilöiden, työelämän kuin yhteiskunnan tulevaisuuden tarpeisiin. Uusimpaan tutkittuun tietoon perustuva koulutus tarjoaa kaikille avoimet ovet tarvittavan tiedon ja taidon luo – helposti ja nopeasti, missä vain, milloin vain.

Avoin yliopistomme on Suomen kolmanneksi suurin avoimen yliopiston kouluttaja. Valikoimissamme on 100 oppiainetta. Täydennyskoulutustarjontamme muodostuu käytännön tekemisestä yhdistettynä soveltavaan yliopistolliseen osaamiseen.

Jatkuvan oppimisen keskus toteuttaa myös asiakkaille suunnattuja ainutlaatuisia palvelukokonaisuuksia ja tilauskoulutuksia. Jatkuvan oppimisen keskus on Itä-Suomen ainoa EMBA-​kouluttaja.

Tervetuloa yhteistyöhön kanssamme!

Soili MakkonenSoili Makkonen
kehitysjohtaja
Itä-Suomen yliopisto

Valmistuvista monet haluaisivat jäädä opiskelupaikkakunnalleen työelämään. 

Harjoittelut ja opinnäytetyöt ovat yrityksille erinomainen keino sitouttaa tulevia asiantuntijoita ja saada uudenlaista näkökulmaa toimintaansa. 


Categories
Yritysteema

Koli Companies

Yritysteema 

Koli Companies

Yrittäjäpariskunta Darja ja Jean-Francois Flogny on piristänyt Kolin matkailu- ja ravintolaelämää jo usean vuoden ajan ja on ollut esillä muun muassa Vuoden maahan muuttanut yrittäjä 2020 -kilpailun finalistina.

Matkailuyrittäjälle kesä on kiireisintä sesonkiaikaa, joten oli ilo saada Darja Flogny haastatteluun Pohjois-Karjalan työmarkkinakatsaukseen kertomaan yrittäjien inspiroiva tarina.

Flognyjen yrityssarjaan kuuluu panimo- ja ravintola-alan yrityksiä Kolin alueella. Yritysten yhteen laskettu henkilöstömäärä vaihtelee huomattavasti kesän ja talven välillä.

-Nyt kesällä henkilöstöä on 33, viime talvikaudella oli 15. Henkilöstön tarve on kasvanut koko ajan ja työvoimapula on jatkuva. Viisi vuotta sitten työntekijöitä oli 10. Työvoiman tarve riippuu myös henkilöistä. Joku tekee kahden työt, toisia joutuu paikkaamaan kolmella.

Työntekijöitä yrityksillä on monenlaisilla koulutustaustoilla.

-Meillä on muutama restonomi, yksi restonomiopiskelija, joka on entiseltä koulutukseltaan biologian maisteri, on ammattikoulusta valmistuneita kokkeja ja tarjoilijoita, matkailu- ja eräoppaita, insinööri, panimossa vesijärjestelmien diplomi-insinööri. Osalla ei ole mitään koulutusta, mutta tahtoa ja elämänkokemusta, eli laidasta laitaan, Darja Flogny kertoo.

-Kesällä meillä on vaikka minkä alan opiskelijoita tiskaamassa, tarjoilemassa, siivoamassa, hän lisää.

Darja Flogny kertoo, että yrityksen kasvu perustuu sesonkivarmuuteen. On tarjottava työaikaa sesongin ulkopuolellakin, jotta työntekijät voi pitää. Työskentelymahdollisuuden ympäri vuoden varmistaa panimotoiminta.

-Meillä on jatkuva pula kokeista ja tarjoilijoista. Koska emme saa suomalaisia, kolmannes työntekijöistämme on ulkomaalaisia – Ranskasta, Venäjältä, Latviasta, Brasiliasta, Slovakiasta, Englannista.

Pitkät välimatkat ja kustannustaso

Syrjäisen alueen pienen yrityksen haasteita on, että jos esimerkiksi hyvä kokki muuttaa paikkakunnalle, on työllistettävä myös hänen puolisonsa. Hinta- ja palkkatason vuoksi yritys on hankalassa välikädessä. Matkat ovat pitkiä niin kauppaan kuin tukkuunkin.

-Ongelmana on myös infran ja asuntojen puute. Joudumme itse majoittamaan, mutta alkeelliset olosuhteet eivät riitä syksyn tullen. Toisaalta esimerkiksi Juuka on jo työpaikasta liian kaukana ja vaatisi oman auton ostoa.

-Pohjois-Karjala ei ole vielä niin tunnettu matkailun työpaikka-alueena. Joudumme maksamaan TES:n yli palkkoja. Alueen hintatason vuoksi tuloja ei aina tulee tarpeeksi, jotta voisi maksaa korkeampia palkkoja. Olemme alueella jo niin iso toimija, että hintatason nosto vaikuttaisi Kolin maineeseen, Darja Flogny kertoo.

Yritys rekrytoi henkilöstöä pääasiassa suoraan edellisten työntekijöiden suosituksesta ja muiden epävirallisten kanavien kautta. Kaksi on palkattu rekrytointiyrityksen kautta.

-Avaamme työpaikat aina myös EURES-kanavaan, mutta se ei riitä.

Flognyjen tärkeitä verkostoja ovat Kolin matkailuyhdistys, jonka kautta heille avautuu yhteistyö Kolin, Juuan ja koko Pielisen Karjalan matkailuyrittäjien kanssa, sekä Kolin panimon tuotteiden jälleenmyyntipisteet pohjoiskarjalaisissa ravintoiloissa sekä Hotelli Punkaharjussa.

Tämä ja viime vuosi ovat kurittaneet alueen matkailuyrittäjiä.

-Kaikki matkailuyritykset ovat olleet nyt huonossa jamassa. Monet ovat joutuneet sulkemaan työvoimapulan takia. Meillä on ehkä muita helpompi tilanne, koska käytämme paljon kansainvälistä työvoimaa ja pystymme reagoimaan nopeasti muuttuviin tilanteisiin, Darja Flogny kertoo.

-Tarvitsemme työntekijöitä, koska lisäämme palveluita, kehitämme tuotteita, laajennamme ja uudistumme koko ajan. Nyt on henkilökuntaa enemmän kuin viime vuonna. Vaikka kävijämäärät ovat laskeneet viime vuodesta, olimme nyt hyvin valmistautuneita ja olemme pystyneet palvelemaan paremmin ja lisäämään myyntiä, asiakkaat ovat viipyneet meillä pitemmän aikaa.

Miten Flognyistä tuli yrittäjiä?

Flognyt ovat asuneet jo pitkään Suomessa, Darja vuodesta 1992 ja hänen miehensä, teini-ikäisestä asti matkailualalla työskennellyt ja Pariisin yliopistosta muun muassa Venäjän matkailuun suuntautuneista opinnoista valmistunut Jean-Francois vuodesta 2006.

He asuivat aiemmin Hossassa, jossa Francois työskenteli ranskalaisen matkailualan ketjun Nordwiden hotellin johtajana pari vuotta. Sitä ennen hän oli ollut Tahkolla venäläisen yrityksen ohjelmapalvelumanagerina. Ajan myötä hänelle heräsi halu kokeilla omia siipiä ja ryhtyä yrittäjäksi.

Darja Flogny on melkoinen moniosaaja. Hän on suorittanut Jyväskylän yliopistosta Venäjän kauppaan suuntautuvan humanististen tieteiden kandidaattitutkinnon, pääsivuaineenta yrittäjyys, sekä Tampereen teknillisessä yliopistosta sivuaineopintoja rakennustuotannosta ja -taloudesta, keskittyen projektin johtamiseen ja ulkomailla rakentamiseen.

-Autoin suomalaisyritystä rakennusprojektin läpiviennissä Venäjälle Jekaterinburgiin. Palasin sieltä Suomeen, tein hanttihommia matkailualalla. Francois työskenteli tuolloin ohjelmapalvelupuolella. Kun viimeistelin opintoja, metsähallitus bongasi minut luontomatkailua edistäviin rajan ylittäviin hankkeisiin. Projektijohtamisen ja Venäjän tuntemus painoivat.

-Minulla ei ole matkailualan koulutusta, mutta olen kasvanut Ivalossa ja seurannut matkailua lapsesta saakka, nähnyt Levin ja Saariselän nousun ja ottanut vaikutteita niistä.

Flognyt kartoittivat yrityspaikan ostoa laajasti koko Itä-Suomen ja Lapin alueelta

-Kuulin 2013 metsähallitukselta että Kolilla on vapautumassa liiketila. Pielisen rannalla kirjoitettiin bisnessuunnitelma Kolin Ryynäsestä, Darja Flogny kertoo.

Aluksi Jean-Francois toimi yrittäjänä ja Darja hänen avustajanaan, metsähallituksen työn ohessa, mutta kun tuli tarve kasvattaa liiketoimintaa, he alkoivat tehdä töitä kahden hengen voimin.

-Kun palasin kolmisen vuotta sitten äitiyslomalta, siirryin itsekin yrittäjäksi. Sitä ennen metsähallituksen palkkani investoitiin yritykseen. Oltiin köyhiä, mutta meillä oli turvallinen pohja ponnistaa, laajat tutkinnot, tietoa, mistä etsiä tietoa, osaamista ja tahtoa ja kaksi tekemässä työtä.

-Vuonna 2018 ostimme Rääkkylästä Paksuniemen juomatehtaan (nyk. Kolin Panimo). 2019 tehtiin osakeyhtiökaupat Koli Activen kanssa. Toimimme aluksi toiminimellä, sitten osakeyhtiönä, ja nykyään konsernimuotoisena johdetaan tätä kaikkea, Darja Flogny kertoo.

Teksti: Eeva Hirvola-Kostamo 

Koli Companies Oy
  • Pub-Restaurant-B&B ”Kolin Ryynänen”
  • Kolin Panimo
  • Koli Active Oy, ohjelmapalvelut ja varustevuokraus
  • Kolin Satamaravintola ja AuroraHut-iglumajoitus

Tarvitsemme työntekijöitä, koska lisäämme palveluja, kehitämme tuotteita, laajennamme ja uudistumme koko ajan.


Categories
Yritysteema

Rakennusala: mitä useampaa taitoa osaa, sitä varmemmin työllistyy

Yritysteema 

Joensuun Mehtimäen uusi palloiluhalli valmistuu marraskuussa 2021. Parhaillaan pelikentälle asennetaan lattiaparketin pohjalevyjä, Karelia-ammattikorkeakoulusta insinööriksi vuonna 2013 valmistunut ja heti valmistumisensa jälkeen Rakennustoimisto K. Tervo Oy:lle palkattu työnjohtaja Mika Skukin esittelee kesäkuun lopulla. Skukinin mukaan työssä palkitsevaa on asioiden sujuminen ja näkyvä työn jälki. Koulutus antaa hänen mukaansa hyvää pohjaa myös käytännön töihin. Työpaikassa on opeteltava firman tavat ja toimiston ohjelmat.

Rakennusala: mitä useampaa taitoa osaa, sitä varmemmin työllistyy

Opinnoista saa laajat perustiedot, työssä ammattitaito ja erikoisosaaminen syvenevät.

Rakennustoimisto K. Tervon volyymi on kasvanut tasaisesti vuodesta 2006 lähtien, ja erityisen voimakkaasti vuodesta 2011 eteenpäin. Yrityksen työtilanne on hyvä. Omistajat Jussi Hämäläinen ja Martti Piiroinen ennakoivat jo kesällä, että 2021 syksyllä tarvitaan lisää tekijöitä.

Tuotantojohtaja Piiroisen mukaan yrityksellä on kymmenkunta työmaata työn alla Joensuussa. Haastattelupäivänä kesäkuun lopulla hän oli juuri palannut Riveria-talon päärakennuksen pihatöiden valmistumistilaisuudesta.

Toimitusjohtaja Hämäläinen kertoo, että Rakennusalaa määrittää kausiluonteisuus.

-Projektit alkavat ja päättyvät, ja niitä on samanaikaisesti käynnissä useita. Aikataulut elävät, jokin toimitus saattaa viivästyä. Emme kuitenkaan juuri koskaan pysty lomauttamaan, koska tekijöitä voidaan tarvita taas pian. Tämän kesän aikana työmaita valmistuu ja uusia on heti alkamassa lomien jälkeen.

Piiroisen mukaan opiskelijoiden kesätyöt ja työssäoppimisjaksot ovat yritykselle hyvä tapa löytää uusia tekijöitä, ja siinä auttavat hyvät yhteydet paikallisiin opinahjoihin.

-Valmistuvat tietävät jo kysellä meiltä töitä, koska oppilaitosyhteydet ovat olemassa. Ammattikoulun oppilaita on ollut meillä haalariharjoittelussa ja tekemässä opinnäytetöitä. Työssäoppimisjaksoja tarjoamme syksyisin riippuen työmaista ja niiden vaiheista.

-Keväisin tulee kontakteja kesätyöntekijöistä, enimmäkseen insinööriopiskelijoita, joita yleensä otetaan myös haalarihommiin, koska hekin tarvitsevat kokemuksen käytännön töistä. Silloin tällöin teetämme myös opinnäytetöitä, Piiroinen kertoo.

Piiroinen ja Hämäläinen korostavat, että koulussa opitaan rakentamisen perustaidot ja lainalaisuudet. Kuitenkin käytännön työelämässä asiat on opeteltava ja omaksutaan ammattitaito.

Hämäläinen huomauttaa, että rakennusinsinöörin koulutuksessa vaaditaan kykyä käsitellä isoja tietomääriä. Parhaimmillaan voi olla 30 harjoitustyötä menossa samanaikaisesti.

Osaavan työvoiman rekrytoimisen yksi merkittävä ongelma on parhaassa aikuisiässä olevien rakennusalan osaajien pula. Yrityksellä on eläköityvää työvoimaa sekä aivan nuorta. Ikähaitarissa on sukupolven mentävä aukko muoviteollisuuden huippuvuosien peruja.

-Kun itse valmistuin talonrakennustekniikan insinööriksi ammattikorkeakoulusta vuonna 1998, valmistuneista vain puolet suuntautui rakennuspuolelle, loput muoviin, tietohallintoon ja tiepuolelle, Jussi Hämäläinen valottaa.

-Nyt rakennusala ammattioppilaitoksissa alkaa onneksi taas kiinnostaa nuoria, vaikka se on fyysinen ala, hän jatkaa.

Hän vetoaa, että yritysten on tehtävä jotain alan kiinnostavuuden ja työn imun puolesta.

-Esimerkiksi osaavat raudoittajat, pääosin työn kautta oppineet, lähenevät eläkeikää. Heitä ei juurikaan enää ole 45–50-vuotiaissa. Maahanmuuttajia olisi tarjolla, mutta tulijan pitää ensin opiskella suomen kieli. Se on jo turvallisuuden takia aivan välttämätön. Ammattikoulussa sivutaan raudoittajan perusoppeja, mutta se on vain yksi osa-alue, kuten laatoitus ja vesieristys. Vasta työn kautta erikoistutaan ja omaksutaan ammattitaito. Esimerkiksi muurareita ei erikseen kouluteta, vaan rakennusalan perustutkinnossa koulutetaan yleisosaamista ja osa-alueiden perustiedot.

Piiroinen näkee hyvänä, että kouluissa opitaan laajasti yleisosaamista ja perustaitoja, ja työn kautta voidaan kouluttaa erikoisosaaminen. Hämäläinen komppaa tätä ja korostaa, että etenkin syrjäisellä alueella työllistyminen on sitä varmempaa, mitä useampaa taitoa osaa.

Miehet toivovat, että rakennusalaa tuotaisiin enemmän tutuksi peruskoulun päättäville nuorille ja kannustettaisiin heitä alalle. Alan kiinnostavuus on nousussa, mutta edelleen on heidän mielestään tehtävä töitä sen eteen.

-Rakennusteollisuus ja sen jäsenyritykset yrittävät lisätä alan vetovoimaa, muttemme yksin pysty siihen, Hämäläinen sanoo.

Hämäläinen toivoo myös maakunnan hyvien työllistymismahdollisuuksien markkinointia mahdollisille paluumuuttajille maakuntaan, pois ruuhka-Suomesta.

Joensuun Mehtimäen uusi palloiluhalli valmistuu marraskuussa 2021. Parhaillaan pelikentälle asennetaan lattiaparketin pohjalevyjä, Karelia-ammattikorkeakoulusta insinööriksi vuonna 2013 valmistunut ja heti valmistumisensa jälkeen Rakennustoimisto K. Tervo Oy:lle palkattu työnjohtaja Mika Skukin esittelee kesäkuun lopulla.

Skukinin mukaan työssä palkitsevaa on asioiden sujuminen ja näkyvä työn jälki. Koulutus antaa hänen mukaansa hyvää pohjaa myös käytännön töihin. Työpaikassa on opeteltava firman tavat ja toimiston ohjelmat.

Teksti: Eeva Hirvola-Kostamo 

Rakennustoimisto K. Tervo Oy 

Perustettu v. 1995 

Rakennusprojekteja laajasti Itä-Suomen alueella 

Omistajat 2.3.2011 alkaen (osakkaina 2006 lähtien):  

  • Toimitusjohtaja Jussi Hämäläinen 
  • Tuotantojohtaja, hallituksen puheenjohtaja Martti Piiroinen 

Henkilöstö Joensuussa pääosin maakunnan asukkaita 

Toimihenkilöitä 28 

  • teknisiä 5, miehiä 
  • taloushallinnossa 2, naisia 
  • työmailla 21, vastaavia mestareita, työnjohtajia, työmaainsinöörejä (19 miestä, 2 naista) 

Työntekijöitä 73 

  • maalareita, raudoittajia, rakennusmiehiä- ja naisia (yli 10) 
Rakennustoimisto K. Tervon rakentama Rantakylän Jukolan puurakenteinen, lehtikuusiverhouksella varustettu päiväkoti otettiin käyttöön tammikuussa 2021. 

Categories
Yritysteema

Softaosaaminen ja liikenneyhteydet maailmaan tärkeitä Abloylle

Yritysteema 

Softaosaaminen ja liikenneyhteydet maailmaan tärkeitä Abloylle

Abloy Oy on lisännyt merkittävästi ohjelmistosuunnittelun resurssejaan digitaalisten lukitusratkaisujen kehityksen tarpeisiin. Kansainvälisen yrityksen huolena on yhä myös liikenneyhteyksien toimivuus maakuntaan ja täältä maailmalle.

Viime kuukausina Abloyn avoimet työpaikat ovat selvästi painottuneet IT-osaajiin. Toimitusjohtaja Jari Toivasen mukaan ohjelmistosuunnittelun resursseja tarvitaan, jotta yritys voi hyödyntää teknologisen murroksen tuomat kasvumahdollisuudet. Rekrytoinnin lisäksi Abloy on vahvistanut oman henkilöstönsä ohjelmisto-osaamista. Digitaalisten lukitusratkaisujen tuotekehitysprojekteja on meneillään useita. Tuoteryhmän kasvu lisää tarvetta niin elektroniikka- ja ohjelmistosuunnitteluun kuin mekaniikkasuunnitteluunkin.

Toivanen kertoo, että Abloylla menee olosuhteisiin nähden erinomaisesti ja vauhti on selvästi parantunut vuodesta 2020. Vaikka etäyhteydet toimivat, se ei turvallisuusalan kansainvälisessä liiketoiminnassa riitä, vaan liikekumppaneita on tavattava myös kasvokkain sekä tehtaalla että vientimaissa.

-Turvallisuus perustuu luottamukseen, jota ei uusasiakashankinnassa rakenneta vain etäyhteyksin. Asiakasluottamusta vaaditaan myös investointien hankintapäätöksiin. Pitkällä tähtäimellä hyviä liikenneyhteyksiä maakuntaan tarvitaan jo alueen elinvoiman ja työvoiman saatavuuden kannalta.

Mittava IT-koulutusrutistus

Syksyllä 2019 Abloy käynnisti yhdessä Karelia-ammattikorkeakoulun kanssa henkilöstön uuden IT-valmennuksen, johon osallistuvilla oli mahdollisuus suorittaa 60 opintopisteen kokonaisuus, valita vain osia siitä sekä halutessaan jatkaa täyteen tutkintoon. Henkilöstöjohtaja Petri Lempiäinen kertoo, että mukaan valmennukseen lähti yli 60 abloylaista kaikista henkilöstöryhmistä hankkimaan lisäosaamista nykyiseen tai tulevaan tehtäväänsä.

-Karelian valmennukseen osallistuneista kymmenkunta suoritti täydet 60 opintopistettä ohjelman päättymiseen, vuoden 2020 loppuun mennessä. Lisäksi useat suorittivat siitä osia. Ohjelma toteutettiin hankerahoituksella, ja Karelia sai koulutukseen muitakin yritysasiakkuuksia mukaan.

Jari Toivasen mukaan Karelian valmennus tähtäsi osaamisen muuntamiseen vastaamaan uusia tarpeita. Koulutuksen läpikäyneitä on sijoittunut myös uusiin tehtäviin.

-Asiakastarpeiden muuttumisen sekä digitalisaation myötä yrityksillä on tarve ja mahdollisuus kehittää omaa osaamistaan. Sen toteuttamiseen Karelia-yhteistyö on ollut meille merkittävä, Toivanen toteaa.

Työperäistä maahanmuuttoa tarvitaan

Lempiäinen ja Toivanen näkevät, ettei työikäistä väkeä ole riittävästi, jos ajatellaan niitä osaamisalueita, joissa Abloyn kasvuodotukset ovat.

-ELY-keskuksen Ari Niiranen kirjoitti Karjalaisessa hyvin työperäisestä maahanmuutosta (Vieraskolumni 1.7.2021). Hän on oikeassa siinä, että meillä on visainen ongelma käsillä. Työperäistä maahanmuuttoa on helpotettava julkisten toimijoiden ja yritysten yhteistyöllä. Seutukunnissa on jo nähtykin hyvää yhteistyötä siihen suuntaan, esimerkkinä Become Karelian -hanke IT-osaajien houkuttelemiseksi maakuntaan, Lempiäinen sanoo.

Kansainvälinen työyhteisö on arkipäivää

Yrityksen työpaikkailmoituksista osassa hakijana on Abloy Oy, osassa puolestaan ASSA ABLOY -konserni. Joensuun tehtaalla on kymmeniä henkilöitä, jotka palvelevat ASSA ABLOYn muita divisioonia. Rekrytoinnin myötä yritys kehittää työnantajamielikuvaansa.

-Työskentelypaikka voi olla Joensuu, mutta henkilö tekee töitä muulle konserniyksikölle. Täältä käsin hoidetaan globaaleja asioita. Abloylaisille tämä on ollut arkipäivää, mutta nyt haluamme kertoa siitä enemmän myös muille. Työyhteisö hyötyy tällaisesta yhteistyöstä. Yhteisessä työyhteisössä osaaminen karttuu ja vuosien myötä on mahdollisuus vaihtaa tehtäviä ja ammatillista suuntausta, rakentaa erilaisia uria, Lempiäinen kertoo.

Tuotantotyön vaatimustaso noussut

Abloy on viimeisten kolmen vuoden aikana investoinut merkittävästi tuotannon teknologian kehittämiseen. Toivasen mukaan teknologian muutos on tuonut mukanaan uuden tyyppistä työtä.

-Käytännössä on uusittu koko tehtaan layout ja virtautus, otettu käyttöön uutta konekantaa ja lisätty automaatioita. Samalla osaamistasovaatimukset ovat nousseet.

Petri Lempiäinen lisää, että edelleen tarvitaan laajasti koneistusta, jossa teknologia myös kehittyy pitkin harppauksin.

-Koneistusosaajien saaminen ei ole itsestäänselvyys. Itse haluamme kehittää ja kouluttaa heitä edelleen.

-Myös tuotannon työnjohtotehtävät ovat monipuolisia ja vaativia. Siinäkin meillä on haasteita löytää riittävästi osaajia. Tätä ei ratkaista pelkästään oppilaitoksissa kouluttamalla. Tärkeä on myös alueen teknologiateollisuuden verkosto, jonka avulla osaamista kehitetään, Lempiäinen lisää.

Englanninkielinen ammattiopetus

Lempiäinen toivoo, että englanninkielisen tutkinto-oikeuden saaminen Riverialle etenee positiiviseen lopputulokseen.

-Se mahdollistaisi työperäisen maahanmuuton, ja paikallisilla oppilaitoksilla on hyvät mahdollisuudet tarjota opintoja suomen kielessä, jota myös tarvitaan.

Teksti: Eeva Hirvola-Kostamo 

Abloyn oppilaitosyhteistyö 

Toimii kahteen suuntaan, molemmat hyötyvät 

  • Työharjoittelut  
  • Opinnäytetyöt  
  • Opettajien työelämään tutustumisjaksot  
  • Abloyn henkilöstön osaamisen päivitys ja täydennys (re-skilling) sekä osaamistason nosto (up-skilling)  

Ensisijaisesti paikallisten oppilaitosten kanssa 

  • Riveria 
  • Karelia: henkilöstökoulutus esim. ohjelmoinnissa ja kyberturvallisuudessa 
  • UEF: tutkimuspartneri, henkilöstön johtamiskoulutus  
  • Lappeenrannan-Lahden teknillinen yliopisto LUT 

Categories
Yritysteema

Koulutetut koneistajat viedään käsistä

Yritysteema 

Koulutetut koneistajat viedään käsistä

Joensuun Salpakankaan teollisuusalueella metsän laidassa sijaitsee CNC-Machining Oy:n moderni tehdas ja toimisto. Tehtaan laajennusosa, lähtevien toimitusten varasto, oli kesäkuun lopussa juuri valmistumassa. Yritys on investoinut vahvasti automaatioon. Osaavasta työvoimasta on pulaa.

CNC-Machining valmistaa teollisuuden komponentteja ja kokonaisuuksia muun muassa metsä- ja kaivosteollisuuden ja ympäristöteknologian yrityksien tarpeisiin.

CNC-Machining pitää tuotantokoneistonsa jatkuvasti ajan tasalla investoimalla uusimpaan teknologiaan. Kesällä konekanta täydentyi yhdellä uudella koneella.

-Työtä tehdään pääasiassa CNC-tietokoneohjatuilla koneilla, ja myös robotiikkaa on tullut vahvasti kuvaan mukaan. Suomen mittaluokassa olemme digitalisaatiossa pitkällä, toimitusjohtaja Petri Holopainen kertoo.

Työnjohto hoituu toimistosta käsin digitaalisten järjestelmien avulla. Tuotannon puolella ei ole varsinaisia esimiehiä, mutta kaksi koneistajaa on niin sanottuja kymppejä.

Holopaisen mukaan CNC-Machiningilla ovat työt riittäneet. Poikkeuksellisesta vuodesta 2020 yritys selvisi ilman yhtään lomautuspäivää, ja liikevaihto putosi vain 5 %.

-Vuonna 2021 olemme palkanneet uusia tekijöitä. Vuoden vaihteessa neljä työntekijää lähti toisaalle, heistä yksi Etelä-Suomeen, ja olemme toivottaneet tervetulleeksi takaisin, kun hän toivottavasti taas palaa Pohjois-Karjalaan. Tilalle tuli kahdeksan uutta. Tällä alalla samat tekijät kiertävät yrityksestä toiseen ja osaavan työvoiman pula on ilmeinen.

Yrityksen henkilöstö on keski-iältään nuorta, päälle 30-vuotiaita.

-Pisimpään palveluksessamme olleet ovat tulleet meille vuonna 2008, jolloin toiminta aloitettiin. Työyhteisössä ei ole muutosvastarintaa eikä kuppikuntia. Muutos on päällä koko ajan, ja henkilöstö ottaa uudet asiat hyvin vastaan, Holopainen kertoo.

Tuotantopäällikkö Aki Karhu vahvistaa, että koneistusalalla kaivataan osaavaa työvoimaa ja työllistyminen on varmaa.

-Kun tekijä oli kouluharjoittelussa, näin hänen potentiaalinsa ja palkkasin kesätöihin, Karhu kertoo esimerkin käytännössä hyviksi havaituista rekrytointimenetelmistä.

-Suurin osa on tullut meille ensin koulun harjoitteluun, sitten asepalvelukseen ja sen jälkeen palkattu meille, vahvistaa myös Holopainen.

Holopainen harmittelee, että naiset loistavat alalla poissaolollaan, vaikka työ sopisi heille mainiosti.

-Työ on nykyään siistiä, eikä enää niin fyysisesti raskasta. Siisteys on tehtaan käyntikortti, hän sanoo.

Karhu muistuttaa, että siisteys on myös osa turvallisuutta.

Kysyntäpiikkien tasaamiseen yritys on käyttänyt lähinnä ylitöitä, jotka tosin tulevat kalliiksi paitsi palkkoina, myös sairaslomakierteenä. Kuitenkaan yrityksessä ei ole nähty etua esimerkiksi vuokratyövoiman käytöstä.

-Näen myös työntekijän kannalta parempana palkata suoraan yritykseen, Holopainen perustelee.

Miesten mukaan tuotannon tehtäviin vaaditaan sekä koneistuskoulutus että kokemus, mutta harvoin on tarjolla molempia. Viimeksi avoimiin tehtäviin on palkattu myös muun koulutustaustan henkilöitä, ja ammattiosaamista on täydennetty työssä oppimalla. Aki Karhun mukaan henkilöillä on voinut olla esimerkiksi kuljetusalan koulutus tai kokemusta teollisuuden alalta asentajana tai logistiikkapuolelta.

Automaatiolinjat ovat Holopaisen mukaan mahdollistaneet työssä perehdyttämisen yhteistyössä koneen pääkäyttäjän kanssa.

Perehdyttämisen tärkeys korostuu, kun henkilö työskentelee itsenäisessä työstökeskuksessa.

Työ PK-yrityksessä tutuksi nuorille!

CNC-Machining oli muutama vuosi sitten mukana maakunnallisessa Pure Steel -hankkeessa, jossa peruskoululaisia kiersi tutustumassa alueen teollisuusyrityksiin. Heillä kävi vierailulla kaksi luokkaa, mutta olisivat mielellään ottaneet vastaan enemmänkin. Holopainen toivoo, että ammatinvalintaansa miettiviä peruskoululaisia saataisiin tutustumaan myös PK-sektoriin, jossa olisi monipuolisia tehtäviä tarjolla.

Teksti: Eeva Hirvola-Kostamo 

CNC-Machining Oy 
  • Suurta tarkkuutta vaativien teollisuuden osakomponenttien ja -kokonaisuuksien sopimustoimittaja 
  • Perustettu 2007 
  • Tuotantotilat Salpakankaalla valmistuneet 2013, laajennettu 2018 
  • Henkilöstö: noin 40, joista kaksi kesätyöntekijää (Riveria ja Karelia) ja 11 toimihenkilöitä 
  • Konekanta: 15 työstökeskusta 

Naiset loistavat alalla poissaolollaan, vaikka työ sopisi heille mainiosti.