Yleiskatsaus
Alue- ja työmarkkinakehitys vuonna 2020
Vuoden 2020 aluekehitykseen vaikutti erityisesti korona ja sen mukanaan tuomat muutokset. Työttömyys ja erityisesti lomautukset kasvoivat selvästi, mutta heikkenevän työllisyystilanteen myötä myös väestön muuttoliikkeen volyymi laski. Koronan talousvaikutusten myötä maan sisäiset työttömyyserot ovat supistuneet, kun erityisesti Uudellamaalla työttömyys on kasvanut selvimmin. Tätä kuvaa hyvin se, että Uudenmaan työttömien määrä kasvoi peräti 60 %, kun vastaava luku maakunnassa oli ”vain” 25 %.
Maaliskuulta 2020 lähtien koko maan suhteellinen työttömyyskehitys on ollut Pohjois-Karjalaa heikompi, mutta siitä huolimatta maakunta on pysynyt huonoimpana alueena. Vuonna 2019 maakunnan työttömyysaste oli 3,7 prosenttiyksikköä koko maata heikompi, vuoden 2020 loppupuoliskolla eroa oli 2,8. Myös ero toiseksi heikoimpaan maakuntaan Lappiin on kaventunut loppuvuotta kohti. Loppupuoliskon työttömyysaste oli 15,6 kun koko maan vastaava oli 12,8 ja Lapin 14,0, paras tilanne on ollut Etelä-Pohjanmaalla 9,0 eli sen ero Pohjois-Karjalaan on 1,7‑kertainen.
Pohjois-Karjalassa oli vuoden loppupuoliskolla (7–12) keskimäärin hieman yli 11 000 työtöntä, joista lomautettuja lähes 1 500. Lomautettujen osuus työttömistä on selvästi koko maata alhaisempi. Pitkäaikaistyöttömiä eli vähintään vuoden työttömänä olleita oli keskimäärin noin 3 200. Huomionarvoista on, että nimenomaan pitkäaikaistyöttömyys on kasvanut koko työttömyyttä selvästi nopeammin, kun lähes joka kolmannella työttömyys on pitkittynyt. Avoimien työpaikkojen osuus koko maasta oli 2,1 prosenttia, kun väestön mukainen osuus olisi 2,9.
Pohjois-Karjalan alueellisessa tarkastelussa viime vuoden toisella puoliskolla Keski-Karjalan työttömyysaste (17,0) oli selvästi korkein, kun taas Joensuun seudun ja Pielisen Karjalan oli lähes samantasoinen (noin 15,5 %). Seutukuntatasolla Pielisen Karjalan suhteellinen tilanne muihin alueisiin on kohentunut. Jos on koko maan sisäiset työttömyyserot edelleen suuria, niin sitä ne ovat myös kunnittain maakunnan sisällä. Ero heikoimman Outokummun (20,2 %) ja parhaimman Kontiolahden (10,7 %) välillä on lähes kaksinkertainen. Outokummun työttömyys on vuoteen 2019 verrattuna heikentynyt suhteellisesti selvästi eniten. Myös Kiteen ja Polvijärven asema on heikentynyt. Kiteellä sahan lakkautus on vaikuttanut, Outokummussa puolestaan selitys löytyy lomautuksista ja Polvijärvellä Kylylahden kaivoksen alasajosta.
Juuan työttömyys sen sijaan on lähes sama kuin edellisenä vuonna. Myös Lieksan ja Tohmajärven työttömyyden heikkeneminen on ollut muita kuntia lievempää. Kaikkiaan kuntakohtainen työttömyyden ero koko maahan nähden on kaventunut Outokumpua lukuun ottamatta.
Aluetaloudessa maakunnan yritysten liikevaihto laski vuoden ensimmäisellä puoliskolla lähes kuusi prosenttia eli hieman koko maata enemmän (P‑K:n Trendit katsaus 2/2020). Tuoreimmat tiedot kolmannelta neljännekseltä osoittavat, että liikevaihdon lasku olisi hieman loiventunut. Liikevaihdon lasku (-2,1 %) jäi tuolla neljänneksellä pienemmäksi kuin koko maassa.
Rakentamisen puolella tahti heikkeni edelliseen vuoteen nähden. Vuonna 2020 valmistui noin 670 uutta asuntoa (ed. vuosi 1144), joista peräti 85 prosenttia Joensuuhun. Myös kerrosalalla mitaten kokonaisrakentaminen väheni reilun kolmanneksen, kokonaisuudessa Joensuun osuus jäi asuntorakentamista pienemmäksi. Vuoden 2020 rakennuslupien perusteella rakentamisen ennakoidaan hieman kasvavan tänä vuonna.
Työpaikkamäärien tilastot valmistuvat pitkällä 2–3 vuoden viiveellä. Ennakoitavissa on ollut työpaikkojen väheneminen siten, että niitä olisi vuoden 2020 lopussa noin 59 600, kun tuorein virallinen lukema vuoden 2018 lopusta oli 60 500. Vuosi 2019 oli vielä ennakkotietojen mukaan lievän kasvun aikaa, mutta viime vuonna työpaikkoja on menetetty. Työllisyysasteen kohdalla on sama pitkä viive vahvistetuissa tiedoissa, mutta Pohjois-Karjalan lukeman voidaan arvioida olleen viime vuonna työvoimatutkimuksen mukaan 64 %, kun koko maan lukema oli reilut 71 %. Niin työttömyydessä kuin myös työllisyysasteessa Pohjois-Karjala on ollut pitkään heikoimpia maakuntia. Erityisesti työllisyysasteessa on eroa paljon eli 6–7 prosenttiyksikköä, vaikka eron voidaan hieman ennakoida kaventuneen, kun koronan vaikutukset koko maahan nähden ovat olleet lievemmät.
Pohjois-Karjalan väestömäärän väheneminen jatkui vuonna 2020, tosin onneksi edellisvuotta vähemmän. Väestömäärä oli vuoden lopussa noin 160 400 asukasta, missä pudotusta noin 800 asukasta. Suhteellisesti väheneminen oli pienempää kuin Kainuussa, Etelä-Savossa tai Kymenlaaksossa, mutta selvästi suurempaa kuin Pohjois-Savossa. Ilahduttavaa oli, että pitkään jatkunut syntyvyyden lasku vihdoin taittui ja kääntyi noin viiden prosentin kasvuun. Näin päättyi kahdeksan vuotta jatkunut lasku. Lapsia syntyi 1 137, kun vielä vuonna 2015 lukema oli lähes 1 500. Muuttoliikkeen volyymit laskivat ja nettomuutto kehittyi edellisvuotta paremmaksi. Tähän selityksenä oli erityisesti poismuuton väheneminen. Kaikkiaan muuttoliike oli taas selvästi positiivinen, mitä edesauttoi lisäksi maahanmuutto.
Maakunnan sisäisessä tarkastelussa ”voittaja” oli Pielisen Karjala, missä väestömäärä jatkoi laskuaan, mutta muuttoliikkeen tappiot pienenivät selvästi. Tämä kehityskuva korreloi hyvin edellä mainittua työttömyyden lievempää heikkenemistä alueella. Kun vuonna 2019 väestö väheni lähes 450 asukasta, niin viime vuonna miinusta tuli enää hieman yli 200 asukasta. Myös Keski-Karjalassa päädyttiin edellisvuotta pienempiin vähennyksiin. Sen sijaan Joensuun seudun väestökehitys oli huonompi kuin vuonna 2019. Joensuu jatkoi kasvuaan, mutta tulomuuton vähennyttyä Joensuun väestölisäys 122 asukasta jäi edellisvuosiin nähden vaatimattomaksi, tämä johtunee mm. etäopiskelusta. Kontiolahti palasi vuoden jälkeen taas väestöään kasvattavien kuntajoukkoon. Kaikkiaan Joensuun seudun väestökehitys oli negatiivinen.
Seppo Tiainen
kuntakehityspäällikkö
Pohjois-Karjalan maakuntaliitto