Kategoria: Tilastokatsaus

Pohjois-Karjalan työmarkkinoiden tilannekuva    

Alkuvuonna 2021 talous on toipunut koronan tuomasta taantumasta jopa odotettua nopeammin, mikä näkyy Pohjois-Karjalassa ennätyksellisenä uusien avointen työpaikkojen määränä. Työttömien määrä laskee viiveellä. Suurin vähennys aiheutui lomautettujen paluusta töihin alkuvuonna. Täysin työmarkkinat eivät ole toipuneet: pitkäaikaistyöttömyys kasvoi alkuvuonna huolestuttavaa vauhtia.

Avoimia työpaikkoja ilmoitettiin TE-toimistoon 2021 alkuvuonna enemmän kuin koskaan uusimuotoisen tilastoinnin aikana eli sitten vuoden 2006. Tammi-kesäkuun aikana avoimeksi tuli 10 188 uutta työpaikkaa, mikä on yli 2000 enemmän kuin edellisvuoden vastaavana aikana.

Selvästi eniten lisääntyivät sosiaali- ja terveysalan työpaikat, kärjessä lähihoitajat (n. 1000 avointa paikkaa) ja sairaanhoitajat (n. 500 avointa paikkaa).

Teollisuudessa pyörät pyörivät: prosessityöntekijöitä ja kokoonpanijoita tarvitaan viime vuotta enemmän muovi-, puu- ja metalliteollisuudessa.

Ravintola-alalla koronasta toipuminen näkyy ravintolatyöntekijöiden ja tarjoilijoiden kysyntänä.

Rakentaminen jatkuu maakunnassamme vilkkaana. Alan tehtäviin on paikkoja avoinna viime alkuvuotta enemmän.

Myyntiedustajia ja myyjiä kysellään yhä paljon, vaikka on tultu selvästi alas viime vuoden luvuista.

Eniten ovat vähentyneet maatalouden ja puutarha-alan avoimeksi ilmoitetut työpaikat. Koronan helpottumisen myötä kausityöntekijöistä ei ole enää samanlainen puute kuin viime vuonna.

Tammi-kesäkuun 2021 työttömyys väheni verrattuna 2020 alkuvuoteen seuraavasti:

• Työttömiä työnhakijoita n. 10 700, mikä on n. 1500 eli 12 % vähemmän kuin alkuvuodesta 2020
• Lomautettuja palasi töihin n. 1300
• Seutukunnittain työttömien määrä väheni Joensuun seudulla 13 %, Pielisen Karjalassa 11 % ja Keski-Karjalassa 7,5 %
• Alle 25-vuotiaiden työttömien määrä väheni 20 %, 25–54-vuotiaiden 16 % ja yli 55-vuotiaiden työttömien määrä 0,4 %

Pitkäaikaistyöttömyys edelleen nousukiidossa

Yli vuoden työttömänä olleita oli n. 3 800, mikä on 40 % enemmän kuin vuotta aiemmin. Pitkäaikaistyöttömyys kasvoi jokaisessa ikäryhmässä, alle 50-vuotiaissa suhteellisesti enemmän kuin sitä vanhemmissa ikäluokissa.

Alkuvuonna talous on toipunut nopeasti ja osoittanut jopa kuumenemisen merkkejä. Nyt olemme tilanteessa, jossa on samanaikaisesti sekä paljon työpaikkoja avoinna että työttömyys edelleen korkealla tasolla. Koronan aikana piiloon jääneet työmarkkinoiden kohtaannon kysymykset nousevat taas näkyville. Suurin haaste on pitkäaikaistyöttömyyden kasvun katkaiseminen ja kääntäminen laskuun. Seurattavaksi jää, miten toipuminen jatkuu nopean alun jälkeen: jatkuuko talouden hyvä vire ja kohtaavatko työpaikat ja työnhakijat siten, että työttömyyskin lähtee pysyvämpään laskuun.

Reijo Vesakoivu
strategiapäällikkö
Pohjois-Karjalan ELY-keskus

Korona vei hetkessä työllisyystilanteen kolme vuotta taaksepäin     

Pohjois-Karjalan työllisyystilanne kehittyi myönteisesti kolmen vuoden ajan, kunnes korona pysäytti hyvän kehityksen. Tosin jo joulukuussa 2019 ennen koronaa noususuhdanne taittui ja työttömien määrä kääntyi hienoiseen nousuun. Korona muutti tilanteen hetkessä, ja maalis-huhtikuussa 2020 työttömien määrä kasvoi noin 4 500:lla. Onneksi tilanne parantui melko nopeasti. Jo elokuusta alkaen työttömien määrä on asettunut vuoden 2017 tuntumaan. 

Vuoden 2020 jälkipuoliskolla oli noin 1 800 työtöntä enemmän kuin vuoden 2019 jälkipuoliskolla. Korona vei siis hetkessä tilanteen kolme vuotta taaksepäin ja siinä kohtaa on sittemmin pysytelty. Jos jotain positiivista tuosta kehityksestä löytää, niin pääsimme vähemmällä kuin koko maassa, jossa loppuvuoden osalta palattiin neljä vuotta taaksepäin vuoden 2016 lukuihin. 

Koronan tuoman työttömyyden noususta merkittävä osa johtui lomautuksista ja ainakin toistaiseksi on suuremmilta irtisanomisilta ja konkursseilta vältytty.  1 800 työttömän lisäyksestä lomautettujen osuus on puolet eli varsin korkea normaalitilanteeseen nähden.  

Huolestuttavin kehitys loppuvuoden 2020 aikana on tapahtunut pitkäaikaistyöttömyydessä. Kriisin seurauksena yli vuoden työttömänä olleiden määrä on kääntynyt selkeään kasvuun ollen keskimäärin 35 prosenttia korkeammalla tasolla kuin vuosi sitten. Kehitys näyttää valitettavasti jatkuvan noususuuntaisena myös lähitulevaisuudessa. 

Ikäryhmistä alle 30-vuotiaiden työttömyys on kasvanut loppupuoliskolla 2020 noin 11 prosenttia, 30-54-vuotiaiden noin 23 ja yli 55-vuotiaiden noin 19. Nuorten osalta kehitys on ollut onneksi parempi kuin aluksi näytti. Ulkomaalaisten työttömyys on kasvanut maltillisesti, kuusi prosenttia verrattuna vuoden takaiseen tilanteeseen.  

TE-toimistoon ilmoitettujen työpaikkojen määrässä on tapahtunut loppuvuonna positiivista kehitystä. Kuukauden lopussa oli TE-toimistossa avoinna keskimäärin 955 työpaikkaa vuoden 2020 jälkipuoliskolla, kun vuotta aiemmin luku oli 891. Työpaikkojen määrää voi pitää ilahduttavana myös siitä syystä, että vuoden 2020 vuosikeskiarvo, 1 095 työpaikkaa kuukauden lopussa, on toiseksi suurin määrä sitten vuoden 2010, ainoastaan vuosi 2019 oli korkeampi, keskimäärin 1 274 avointa työpaikkaa.  

Korona näkyi voimakkaasti avointen työpaikkojen muutoksessa. Huhti-kesäkuussa oli erityisen paljon haussa maaseudun kausityövoiman työpaikkoja, etenkin Keski-Karjalan seudulla. Vuoden jälkipuoliskolla lisääntyivät etenkin terveydenhoitoalan sekä ei-kasvokkain tapahtuvan myynnin ja markkinoinnin avoimet työpaikat verrattuna edellisvuoden vastaavaan jaksoon. Myös muoviteollisuuden sekä rakennusalan avointen työpaikkojen määrän kasvu oli selkeää. Eniten puolestaan vähenivät kasvokkain tapahtuvan myynnin ja palvelun avoimet työpaikat (myyntiedustajat, myyjät ja ravintola-ala).  

Korona aiheutti voimakkaan häiriötilanteen talouteen ja työmarkkinoihin. Verrattuna koko maahaan koronan vaikutus työttömyyteen oli täällä onneksi suhteellisesti vähäisempi, joskin lähtötasomme oli korkea ja edelleen olemme työttömyydessä maakunnista korkeimmalla tasolla. Vaikka shokkivaihe on takana, talouden epävarmuus ja koronan pitkittyminen vaikuttavat työmarkkinoihin vielä pitkään, toipumisvaiheeseen pääsy tämän vuoden aikana näyttää haasteelliselta.  

Reijo Vesakoivu
strategiapäällikkö
Pohjois-Karjalan ELY-keskus