Kategoria: Yleinen

Alue- ja työmarkkinakehitys alkuvuodesta 2021

Koko maan talous kehittyi tammi-kesäkuussa myönteisesti, varsinkin toisella neljänneksellä. Bruttokansantuote kasvoi 3,8 % ja työllisyysaste nousi koronaa edeltävälle tasolle. Myös maakunnan aluekehityksessä on ollut nähtävissä odotuksiin nähden paljon positiivisia kehityskuvia.

Tammi-kesäkuun väestökehitys oli edellisvuotta selvästi suotuisampi, mihin on varmasti vaikuttanut koronan tuoma muuttoliike. Kesäkuun lopussa maakunnassa oli hieman yli 163 000 asukasta, mikä on noin 500 vähemmän kuin alkuvuodesta. Kuitenkin 2020 vastaavana aikana miinusta kertyi yli 800. Muuttoliikkeen parempi kehitys näkyi sekä maan sisäisessä että maahanmuutossa.

Yrityskenttä nosteessa

Yritysten liikevaihto kasvoi Pohjois-Karjalassa alkuvuodesta koko maan parhaiten. Sitä selittää erityisesti teollisuuden voimakas kasvu varsinkin kevään aikana. Maakunnan kivijalkana pidetty teollisuus kerrannaisvaikutuksineen edisti aluekehitystä taas kiitettävästi. Sen liikevaihto kasvoi peräti 11 %, kun koko maassa päädyttiin edellisen vuoden tasoon. Teollisuuden vienti kasvoi 1. neljänneksellä 20 %.

Myös palvelujen kysynnän kasvu ja kauppa selittävät hyvää maakunnan yrityselämän liikevaihdon nousua.

Teollisuuden työpaikkakehitys oli maakuntaliiton rekisterin mukaan vuoden vaihteessa lähes samalla tasolla kuin vuotta aiemmin. Heinäveden myötä kasvua kertyi 1,4 %. Teollisuuden työpaikkamäärä oli reilut 11 200 ja korona huomioiden ala näyttää selvinneen hyvin. Voittajia ovat olleet muovi- ja metsäteollisuus.

Konkurssien määrä lisääntyi alkuvuodesta hieman vastoin koko maan kehitystä, mutta pysyi silti varsin kohtuullisena (37).

Työpaikkamääriä vuoden vaihteessa

Työpaikoista tuoreita vuoden vaihteen tietoja on käytettävissä teollisuuden lisäksi kuntasektorilta sekä valtiolta.

• Kuntien (13) ja kuntayhtymien työpaikkoja oli 14 344 kpl, laskua 2,5 % eli noin 360  
• Valtion työpaikkoja oli 1864, pientä nousua.  
• Teollisuuden, kuntasektorin sekä valtion yhteenlaskettu työpaikkamäärä oli lähes 27 500, kun kaikkien alojen kokonaismäärän voidaan arvioida olevan noin 60 000  

Työpaikkojen määrä on alkuvuoden aikana kasvanut arvioilta noin 400:lla. Se ei kuitenkaan ole läheskään yhtä paljon, kuin työttömyyden alenemisesta voisi suoraan päätellä. Merkittävä selittäjä työttömyyden alenemiselle on lomautusten väheneminen eikä niinkään nettotyöpaikkojen kasvu.

Rakentamisen kokonaisvolyymi kerrosalalla tarkasteltuna aleni selvästi edellisen vuoden alkuun verrattuna. Valmistunut kerrosala väheni yli viidenneksellä, vaikka hankkeiden määrä pysyi lähes samana. Kerrosalan lasku selittyy suurelta osin asuntojen yleisellä pienenemisellä. Vuoden alun rakennuslupien hienoinen lisäys enteilee, että asuinrakentamisen aallonpohja olisi takanapäin ja uusi nousu edessä. Sen sijaan muiden kuin asuinrakennusten luvissa kerrosala on laskenut.

Työttömyys 2021 tammi-kesäkuussa on edelleen ELY-alueittain maan heikoin, keskiarvo oli 15 %, vastaavana aikana edellisvuonna 16,3 %. (Vrt: Koko maa 12,2 %, Keski-Suomi ja Lappi, 14 %. Pohjanmaa 8 %).

Myönteistä on, että Pohjois-Karjala on hieman saavuttanut koko maata, eikä lisätakamatkaa ole kertynyt. Kehitys on ollut maakunnassa parempaa kuin Uudellamaalla, Lapissa tai Keski-Suomessa. Takamatkaa on puolestaan kertynyt lisää hyvän työllisyyden alueisiin, kaavio ohessa.

Maakunnan alkuvuoden keskimääräinen työttömien määrä oli reilut 10 700 kuukausittain, kun vastaava luku edelliseltä vuodelta oli koronan ja lomautusten seurauksena lähes 12 300. Erityisesti huhti-kesäkuun tilanne oli edellisvuotta selvästi parempi. Kesäkuussa työttömiä oli noin neljänneksen vähemmän kuin 2020 kesäkuussa. Lomautusten vaikutus on merkittävä, muttei ainoa selittävä tekijä.

Nuorten työllisyyskehitys ilahduttaa

• Alle 25-vuotiaiden työttömyys on vähentynyt neljänneksellä, yli 50-vuotiaiden vain 4 %.  

• Naisten työttömyys on alentunut selvästi enemmän kuin miesten. 
• Kysyntä on kasvanut palvelualoilla.  
• Koulutettujen työllisyystilanne koheni selvimmin, varsinkin toisen asteen ja myös ylemmän korkeakouluasteen osalta. 

Pitkäaikaistyöttömyys murheenkryyni

Pitkäaikaistyöttömyyteen eivät talouden piristyminen ja lomautusten väheneminen ole tuoneet parannusta.

• Pitkäaikaistyöttömiä oli tarkastelujaksolla 40 % edellisvuotta enemmän, keskimäärin 3800. 
• Enemmän kuin joka kolmannen työttömyys on pitkittynyt.  
• Koko maassa pitkäaikaistyöttömyys kasvoi vielä nopeammin eli peräti 55 %.  
• Kehitys näkyy myös kuntien maksamissa työmarkkinatukimaksuissa, jotka ovat maakunnassa nousseet 6 % ja koko maassa 14 %. 

Työllisyys kohentunut

Toisen vuosineljänneksen työllisyysaste oli koko maassa 73,2 % ja maakunnassa 69 %, missä on nousua edellisen vuoden vastaavaan pari prosenttiyksikköä. Kesäkuun koko maan työllisyysaste oli jo 75,8 %, mitä voidaan pitää odotuksiin nähden korkeana.

Alkuvuoden työttömyystilanne oli heikoin Ilomantsissa, Outokummussa ja Juuassa, hieman yli 17 %, paras puolestaan Kontiolahdella (10 %) ja Liperissä (12,2 %). Vuoteen 2020 nähden kehitys on ollut vahvinta Kontiolahdella ja Outokummussa, siis työttömyyden ääripäissä. Sen sijaan Polvijärvellä työttömyys on lähes junnannut paikallaan. Seutukunnittain Keski-Karjalan tilanne on vaikein, työttömyysaste kunnittain tasaisesti reilu 16 %.

Avoimien työpaikkojen määrä kasvoi kiivaasti varsinkin maalis-toukokuussa. Kaikkiaan keskimääräinen kasvu alkuvuonna oli 25 %, kun koko maassa kasvua kertyi 19 %. Avoimet työpaikat lisääntyivät parhaiten Kontiolahdella, mutta myös Nurmeksessa kirjattiin hyvä nousu.

Hoiva-alan avointen työpaikkojen kasvu ei ole yllätys sinänsä, mutta kasvu on juuri nyt erityisen kiivasta verrattuna kolmeen edelliseen vuoteen. Alan työvoimavajeesta on puhuttu pitkään, mutta tämän hetken lukujen valossa se on nyt nähtävissä aiempaa selvempänä ongelmana. Myös ravintola-alalla, rakentamisessa ja muutamilla teollisuuden aloilla (muovi, puu) avoimet työpaikat ovat olleet kasvussa, ei kuitenkaan hoivapuolen tasossa. Erityisasiantuntijoiden puolella on nähty laskuakin.

Oheisesta avoimien työpaikkojen vertailusta nähdään eri ammattiryhmien tilanne verrattuna vuosiin 2018–2020. Hoiva-alalla avoimet työpaikat ovat lisääntyneet koko maata selvästi nopeammin. Liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä ei tietysti pysty tekemään, miten pitkään suuntaus kestää ja miten kehitys muuttuu koko maahan nähden.

Työttömyyden ja avoimien työpaikkojen kehitys on ollut Pohjois-Karjalassa koko maata hieman parempaa. Toisaalta osaajapula näyttää nyt konkretisoituvan yhä selvemmin myös meillä. Pitkään siitä on huhuttu ja puhuttu ja nyt se näkyy työmarkkinoilla. Tarvitaan laajaa yhteistyötä, mutta minkä maakunnallisen toimijan johdolla ja koordinoimana?

Seppo Tiainen
kuntakehityspäällikkö
Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

Tee nyt! -hanke vauhdissa

Pohjois-Karjalan kauppakamarin Työnantajat koulutuksen tukena -hanke (Tee nyt! -hanke) auttaa maakunnan yrityksiä parantamaan työnantajavalmiuksiaan ja kehittämään yritysten ja oppilaitosten välistä yhteistyötä.

Keväällä 2020 alkaneeseen ESR-rahoitteiseen hankkeeseen on osallistunut eri tavoin tähän mennessä noin 60 yritystä.

Hankkeen Alku-valmennuksissa on pureuduttu yritysten perusstrategioihin ja markkinointiin, tavoitteena parantaa yritysten kilpailukykyä ja kohentaa niiden näkyvyyttä työnantajana. Osallistujien palaute on ollut kiitettävää. He ovat kokeneet saaneensa valmennuksista runsaasti apua ja vinkkejä, miten kehittää omaa toimintaansa ja yritystensä kilpailukykyä. Toimintamallia jatketaan koko hankkeen ajan ja tavoitteena on, että valmennuksiin osallistuu hankkeen aikana useita kymmeniä yrityksiä lisää.

Yritykset auditoivat koulutusalojen opettajatiimejä

Hankkeen toinen merkittävä toimintamalli on Riverian ja kauppakamarin yhdessä kehittämä ja alullepanema Riverian opettajatiimien työelämäauditointi. Sen tavoitteena on ollut parantaa yritysten ja oppilaitosten välistä yhteistyötä ja löytää Riverian toiminnasta jo parhaiten toteutuneet toimintamallit sekä myös merkittävimmät kehityskohteet.

Auditointitilaisuuksia on toteutettu tähän mennessä kuudelle eri koulutusalalle ja toteutetaan loppuvuoden aikana kaikille lopuille koulutusaloille, kaiken kaikkiaan 18 auditointia. Malli on saanut runsaasti kiitosta osallistuneilta yrityksiltä: ymmärrys oppilaitosten toiminnasta on selvästi lisääntynyt ja uusien kontaktien luominen helpottunut. Riverian opettajatiimit ovat kokeneet auditointien lisänneen tietoa yritysten tarpeista ja rekrytointien haasteista sekä ymmärrystä opetuksen kehittämisestä.

”Työelämän suorittamassa tiimiauditoinnissa olemme tehtävämme ytimessä, eli varmistamme asiakaslähtöisesti osaavaa työvoimaa alueemme yrityksille. Yhteistyö kauppakamarin kanssa on sujunut erinomaisesti ja tulokset ovat olleet rohkaisevia. Yhteistyömalli kiinnostaa varmasti koko ammatillisen koulutuksen kenttää”, Riverian koulutuskuntayhtymän johtaja, rehtori Esa Karvinen toteaa.

Auditointiprosessi on kiinnostanut koulutusalaa yleisesti ja toimintamalli otetaan käyttöön loppusyksystä alkaen myös Karelia-ammattikorkeakoululla.

Tee Nyt -hanke on hyvässä vauhdissa ja päättyy kesäkuussa 2023.

Juha ​​​​​​​Kukkonen
projektiasiantuntija
Pohjois-Karjalan kauppakamari

Työelämän suorittamassa tiimiauditoinnissa olemme tehtävämme ytimessä.

Yliopistoyhteistyön monet muodot

Itä-Suomen yliopiston tutkimus- ja koulutustoiminnassa on keskeistä vaikuttavuus. Tieteellisesti korkeatasoisen tutkimuksen ja ajantasaisen koulutuksen kautta tuotamme uutta tietoa, innovaatioita ja osaajia yhteiskunnan eri sektoreille.

Yliopiston avoin toimintakulttuuri lisää vuorovaikutusta, joka vauhdittaa tiedonsiirtoa, tutkimustulosten kaupallistamista ja laajaa yhteishyödyntämistä ympäröivän yhteiskunnan kanssa.

Yliopiston strategia korostaa välitöntä vaikuttavuutta erityisesti Itä-Suomen alueella. UEF on tehnyt pitkäjänteistä kehittämistyötä myös yrittäjyyden ja innovaatiotoiminnan edistämisessä alueen elinkeinoelämän vahvistajana ja uudistajana. Korkeatasoinen tutkimusinfrastruktuurimme ja asiantuntijamme ovat käytettävissä, ja toivotamme eri toimijoita tervetulleiksi toimimaan kampusalueellemme.

Kehitämme ketterästi koulutuksiemme sisältöjä, jotta voimme vastata parhaiten alueen osaamistarpeisiin. Uusina vastauksina alueelliseen työvoimapulaan syksyllä 2021 käynnistyivät puheterapeuttien koulutus sekä diplomi-insinöörikoulutus yhteistyössä Tampereen yliopiston kanssa. Työskentelemme sen eteen, että saamme pysyvän koulutusmallin tekniikan alan koulutukselle Itä-Suomessa.

Opiskelija keskiössä

Meiltä valmistuvat opiskelijat ovat yliopiston ja alueen suurin voimavara. Tehtävämme mukaisesti koulutamme eri alojen asiantuntijoita koko maan ja nykyisin yhä enemmän myös kansainvälisiin tarpeisiin. Meiltä valmistuneet opiskelijat työllistyvät hyvin. Tosin valitettavan usein työpaikka löytyy maakunnan ja Itä-Suomen ulkopuolelta.

Selvityksiemme mukaan yliopistosta valmistuvista monet haluaisivat jäädä opiskelupaikkakunnalleen työelämään. Tämä nivelvaihe, osaajien sitouttaminen alueen tarpeisiin, on koulutusorganisaatioiden ja elinkeinoelämän yhteinen ponnistus. Sitouttaminen on aloitettava jo opiskeluprosessin aikana. Harjoittelut ja opinnäytetyöt ovat yrityksille erinomainen keino paitsi sitouttaa tulevia asiantuntijoita myös saada uudenlaista näkökulmaa toimintaansa. Yliopiston yrittäjyys- sekä urapalvelut ovat mielellään mukana kehittämässä kohtaantomahdollisuuksia.

Yliopisto on käynnistänyt uudenlaisen työelämätohtorijärjestelmän. Ideana on, että työssä oleva henkilö suorittaa tohtorintutkinnon ja on samaan aikaan yrityksessä työssä. Tällä prosessilla henkilö voi perehtyä ja kehittää yhdessä työnantajansa kanssa valittua kohdetta ja siten tuoda uutta tutkimustietoa ja innovaatioita toimintaan. Ensimmäiset työelämätohtorit valmistuvat 2024.

Kumppanuuksilla vahvaa yhteistyötä

Yliopiston kumppanuusmalliajattelu lähtee aidosta, konkreettisesta yhteistyöstä. Yhteistyö rakentuu luottamukseen ja tuttuuteen, joka ei synny hetkessä. Kumppanuusmallissa on mukana toimijoita eri sektoreilta. Toiminta voi kattaa koulutusyhteistyötä, yhteisiä infra- ja tilaratkaisuja ja kaikkea niiden väliltä. Lähtökohtana toiminnassa aina on, että kaikki osapuolet hyötyvät tuomalla omaa osaamistaan yhteiseen käyttöön. Joensuun kampuksella käynnistynyt Photonics Center -toiminta tiivistää konkreettisesti kumppanuusmalliajattelun, ja siltä on lupa odottaa paljon. Muita hyviä esimerkkejä on Green Hub -toiminta ja nousevana koulutusekosysteemi.

Kansainvälistä osaamista

Itä-Suomi tarvitsee koulutus- ja työperäistä maahanmuuttoa. Veto- ja pitovoiman osalta on yhteistä työtä alueella tehty, vielä ei ole kuitenkaan valmista. Kielikysymys on koettu yhdeksi haasteeksi. Kansainvälisillä opiskelijoillamme on mahdollisuus opiskella suomen kieltä, nykyisin alkeita jo ennen alueelle saapumista. Kielitaito kehittyy parhaiten kieltä käyttämällä.

Kansainvälisten opiskelijoiden kohdalla harjoittelu on erinomainen paikka tutustua niin mahdolliseen tulevaan työntekijään kuin myös opiskelijalla mahdolliseen työpaikkaan. Syksyllä 2021 avaamme alueen yrityksille ja muille työllistäjille UEF trainee -ohjelman kautta mahdollisuuden palkata harjoittelija matalalla kynnyksellä. Yliopisto kattaa harjoittelun palkkauskulut, ja työnantajan katettavaksi jäävät työnantajamaksut. Haastan alueemme yritykset mukaan tähän tutustumismahdollisuuteen.

Alumnit

Yliopistosta valmistuneet eli UEF-alumnit ovat iso voimavara yhteistyössämme, ja kutsun meiltä valmistuneet liittymään mukaan monipuoliseen alumnitoimintaan. Alumneille tarjoamme kahden vuoden ajan mahdollisuuden suorittaa Jatkuvan oppimisen keskuksen kautta ilmaiseksi opintoja ja näin täydentää tutkintoa juuri työnantajan tarvitseman osaamisen tarpeisiin.

Jatkuvan oppimisen kautta osaamisen uudistamista

Osaamisen uudistaminen ja päivittäminen on nykyisin arkipäivää. Yliopiston Jatkuvan oppimisen keskus tarjoaa ratkaisuja niin yksilöiden, työelämän kuin yhteiskunnan tulevaisuuden tarpeisiin. Uusimpaan tutkittuun tietoon perustuva koulutus tarjoaa kaikille avoimet ovet tarvittavan tiedon ja taidon luo – helposti ja nopeasti, missä vain, milloin vain.

Avoin yliopistomme on Suomen kolmanneksi suurin avoimen yliopiston kouluttaja. Valikoimissamme on 100 oppiainetta. Täydennyskoulutustarjontamme muodostuu käytännön tekemisestä yhdistettynä soveltavaan yliopistolliseen osaamiseen.

Jatkuvan oppimisen keskus toteuttaa myös asiakkaille suunnattuja ainutlaatuisia palvelukokonaisuuksia ja tilauskoulutuksia. Jatkuvan oppimisen keskus on Itä-Suomen ainoa EMBA-​kouluttaja.

Tervetuloa yhteistyöhön kanssamme!

Soili Makkonen
kehitysjohtaja
Itä-Suomen yliopisto

Valmistuvista monet haluaisivat jäädä opiskelupaikkakunnalleen työelämään. 

Harjoittelut ja opinnäytetyöt ovat yrityksille erinomainen keino sitouttaa tulevia asiantuntijoita ja saada uudenlaista näkökulmaa toimintaansa. 

Yrittäjyys muutoksessa

Yrittäjyydestä on korona-aikana tullut monelle varteenotettava vaihtoehto palkkatyölle.

Irtisanomiset, lomautukset ja tiettyjen toimialojen haasteet ovat antaneet työntekijöille sysäyksen siirtyä yrittäjyyteen, osin oman taloudellisen tilanteensa varmistamiseksi.

Korona-aika on tuonut uusia tapoja ja toimintamalleja toimia yrittäjänä. Monet työt ovat siirtyneet etätyöksi, joka ei ole sidoksissa työn tekopaikkaan. Tällä hetkellä koetaan myös jonkinasteista työntekijäpulaa, mikä pakottaa työnantajia turvautumaan alihankintaan. Pätkätyöt ja osa-aikatyöt ovat vaihdettavissa yrittäjyyteen, mikä mahdollistaa yhä useammalle yrittäjälle kasvua ja kehittymistä.

Oikeus työttömyysturvaan

Vallitseva tilanne on tuonut muutoksia myös työttömäksi jäävien yrittäjien tilanteeseen. Aiemmin yrittäjillä ei työtulon hiipuessa tai loppuessa ollut mahdollisuutta työttömyysturvaan. Ahdinkoon joutuivat etenkin yksinyrittäjät, joille yrittäjyys on keino itsensä työllistämiseen.

Nyt yrittäjille on suotu samoja oikeuksia työttömyysturvaan kuin muillekin. Siten on voitu turvata yrityksen säilyminen pahimman yli sekä tarjottu mahdollisuus jatkaa, kun tilanne sen sallii. Toivottavasti näitä hyviä malleja jää pysyviksi.

Digitalisaation superloikka

Etätyö, työn joustavuus, tietoliikennevarmuus ja jatkuva kehittäminen nostavat esiin uusia mahdollisuuksia nopeammalla tahdilla, kuin vanhoja työntekomalleja katoaa. Ohjelmistot, videoneuvottelut ja viestintä ovat nousseet erittäin isoon rooliin ja tuoneet myös yrittäjyyteen uusia mahdollisuuksia. Nopea ja ketterä yrittäjä elää muutoksessa helpommin kuin suuret organisaatiot. Toisaalta isommalle yritykselle tuki- ja konsultointipalveluiden käyttö on helppo väylä kehittää omaa toimintaansa ja samalla työllistää pienyrittäjiä.

Uusia yrittäjiä ja uusia innovaatioita on tullut, ja lisää on tulossa. Nuorten elämänarvot ja halu kehittymiseen ja itsensä johtamiseen tuovat uutta virtaa yrittäjyyteen. Yrittäjänkin on osattava markkinoida ja myydä osaamistaan. Näkyminen laajasti sosiaalisessa mediassa ja positiivinen työote ovat merkittävä osa yrittäjyyttä. Sivutoiminen yrittäjyys ja osuuskuntayrittäjyys luovat hyvää pohjaa siirtymiselle kokoaikaiseksi yrittäjäksi.

Yrittäjyys on meille tärkeä ja merkittävä voimavara, joka kannustaa keksimään ja kehittämään uusia toimintatapoja. Mitä kaikkea saammekaan vielä nähdä, kun yrittäjiä rohkaistaan lisää ja tuetaan monelta suunnalta?

Visa Rinne
palvelupäällikkö
Pohjois-Karjalan TE-toimisto  

Sanahelinästä tekoihin    

Koronan jälkimainingeissa olemme ajautuneet tilanteeseen, jossa meillä on osaajapula kaikilla aloilla. Tätä juttua kirjoittaessani pelkästään TE-palveluiden kautta on haussa Pohjois-Karjalassa 744 avointa työpaikkaa.

Osaajapula alkaa olla todella kriittinen ja jopa yritysten kasvun esteenä. Meillä on ravintoloita, jotka pohtivat pitääkö ovi laittaa säppiin, koska tekijöitä ei löydy. Se ei siis ole ainoastaan isojen yritysten ongelma. Pohjois-Karjalassa oli heinäkuun lopussa 10 928 työtöntä (15,3 % työvoimasta), eli työvoimaa on kyllä tarjolla, mutta työttömien osaaminen ei vastaa yritysten tarvetta.

Järjestimme elokuussa perinteiset alueemme kansanedustajien yritysvierailut. Osaava työvoima nousi keskusteluun jokaisella vierailulla ympäri maakuntaa. Osaajia löytääkseen yritykset olivat turvautuneet monenlaisiin ratkaisuihin. Isommissa turvauduttiin ulkomaiseen vuokratyövoimaan, ja myös työperäistä maahanmuuttoa pidettiin kannatettavana ratkaisuna. Yritykset olivat käyttäneet rekrykoulutusta sekä oppisopimuskoulutusta.

Mielenkiintoista on nähdä, mikä tulee olemaan z-sukupolven, nykyisten teini-ikäisten, työmotivaatio. Z-sukupolvi on syntynyt aikaan, jolloin olemme eläneet jo teknologian keskellä. Sosiaalinen media ja internet ovat heille itsestäänselvyys. He haastavat perinteisen johtajuuden ja rekrytoinnin.

Pohjois-Karjalassa on yliopisto, ammattikorkeakoulu ja ammattiopisto. Tärkeä kysymys on, miten saamme tänne tulleet opiskelijat jäämään paikkakunnalle ja löytämään oman kulmansa karjalaisesta heimosta. Tämä potentiaali vastavalmistuneista pitäisi ottaa kiinni!

Kohtaanto-ongelmaa on ratkottu jo vuosia eri toimijoiden kesken ja tähän on ostettu ulkopuolisen konsultin apuja. Sanahelinän aika on nyt lopetettava ja tartuttava tiukasti konkreettisiin tekoihin. Maakunnassamme on valtavasti erilaisia työllisyyshankkeita. Te-palvelut ovat siirtymässä kokonaan kunnille vuoden 2024 aikana ja Joensuussa tähän ollaan jo eturintamassa.

Luotsi auttaa oikealle uralle

Joensuussa toimii Luotsi, jonka duuniagentit antavat henkilökohtaista valmennusta työttömille sekä myös auttavat opiskeluiden suuntaamisessa. Tällainen konkreettinen tuki, jossa autetaan työpaikan löytymisessä ja kirkastetaan uratavoitteita, on mahtavaa. Kahden vuoden toiminnan tuloksena on syntynyt lähes 3000 asiakkaalle uusia polkuja, joita pitkin työelämään on ohjautunut 1655 asiakasta ja koulutuksen on aloittanut lähes 400 asiakasta.

Tämä malli kannattaa jalkauttaa myös muualle maakuntaan. Jokainen työntekijä on tärkeä maakuntamme elinvoimalle.

Merja Blomberg
toimitusjohtaja
Pohjois-Karjalan Yrittäjät

Miten saamme tänne tulleet opiskelijat jäämään paikkakunnalle ja löytämään oman kulmansa karjalaisesta heimosta? Tämä potentiaali vastavalmistuneista pitäisi ottaa kiinni! 

Keski-Karjalalla on paljon tarjottavaa niin pysyville kuin liikkuville työntekijöille     

Keski-Karjalan kunnat, Kitee, Rääkkylä ja Tohmajärvi, kärsivät suurista muuttotappioista erityisesti nuorten ikäryhmässä. Väki ikääntyy ja eläkeläisten osuus kasvaa suhteettoman suureksi väestöön nähden. 

Millä tämän kurssin saisi käännettyä positiiviseksi? Miten saada muuttotappio kääntymään voitoksi ja nimenomaan nuorten työikäisten kohdalla? Kuinka saada seutukunnan houkuttelevuus näkymään laajemmallekin? 

Koronapandemian aiheuttama poikkeusaika on tuonut tahattomasti mukanaan myös jotain hyvää. Olemme oppineet tekemään etätöitä, sellaisissakin tehtävissä, joissa aikana ennen koronaa ei olisi edes keskusteltu etätöiden mahdollisuudesta. Olemme ottaneet suuren digiloikan, jota tulee hyödyntää, kun houkutellaan seudulle uusia asukkaita. Meillä on hyvät tietoliikenneyhteydet, joten etätyö onnistuu melkein missä vaan.  

Keski-Karjalassa on tilaa ja puhdas luonto heti oven takana. Mahdollisuudet luontomatkailuun ovat erinomaiset. Asuminen on halvempaa ja väljempää ja peruspalvelut löytyvät joka kuntataajamasta. Voit löytää täältä omakotitalon järvinäköalalla helsinkiläisen kerrostaloyksiön hinnalla. Matka maakuntakeskukseenkin taittuu alle tunnissa, joten pendelöinti suuntaan sekä toiseen onnistuu helposti.  

Seudulla toimii peruskoulujen lisäksi kaksi lukiota ja yksi ammattiopisto, joten nuorille on tarjolla opintomahdollisuudet toisen asteen tutkintoon saakka kotoa käsin. Harrastusmahdollisuudet esimerkiksi liikunnan tai musiikin parissa ovat lähes rajattomat. Seudulla toimii Keski-Karjalan musiikkiopisto, aktiiviset kansalaisopistot sekä evankelinen kansanopisto. Yhdistystoimintaa löytyy myös laidasta laitaan. Jos olet kiinnostunut yritystoiminnasta, Keski-Karjalan Kehitysyhtiö KETI Oy auttaa Keski-Karjalan yrityksiä yritystoiminnan kaikissa vaiheissa.  

Keski-Karjalan kuntien välinen yhteistyö on mutkatonta. On helppo tarttua puhelimeen ja soittaa naapurikunnan kollegalle. Yhteisöllisyys ja aito toisista välittäminen näkyy, tänne on helppo muuttaa vaikka kauempaakin. Tervetuloa asumaan ja työskentelemään aitojen ihmisten ja puhtaan luonnon Keski-Karjalaan! 

Sari Vesanen
työllisyyskoordinaattori
Tohmajärven kunta

Tarja Hakulinen
työllisyyskoordinaattori
Kiteen kaupunki

Yrityksille haittaa koronasta – monipaikkatyö tulevaisuuden mahdollisuus    

Koronasta on ollut merkittävää haittaa lähes joka kolmannelle pohjoiskarjalaiselle yritykselle, selviää Pohjois-Karjalan Yrittäjien tammikuussa tekemästä tutkimuksesta. Kyselyyn vastasi yli 300 yrittäjää. 

Vastaajista 46,1 prosenttia koki haittaa olleen jonkin verran. 15,1 % oli sitä mieltä, että korona ei ole vaikuttanut lainkaan ja 9,6 %:lle korona on vaikuttanut jopa positiivisesti. Eli kaiken kaikkiaan jonkinlaista haittaa on ollut 75 %:lle yrityksistä. 

Yritykset ovat pitäneet kiinni osaavasta työvoimasta. Peräti 88,9 prosenttia vastaajista ilmoitti, että eivät ole irtisanoneet työntekijöitä. 77,1 % yrityksistä ei ollut myöskään lomauttanut työntekijöitään. Yrityksistä noin 5 % oli irtisanonut ja 18 % oli käyttänyt lomautuksia yrityksen sopeuttamiskeinona. 

Irtisanomisia suunnitteli 3,3 % yrityksistä, lomautuksia 4,8 % ja 3 % oli palkannut lisää henkilökuntaa. 

Tulevaisuus koronan jälkeen nähdään positiivisena 

Yli puolella vastaajista on positiiviset tulevaisuuden näkymät ja he uskovat yrityksensä selviävän. Viidennes vähän epäröi, että selviääkö. Peräti 13 prosenttia vastanneista uskoi, että yritys menestyy entistä paremmin. 3,3 % vastaajista arvioi, että yritys ehkä kaatuu ja 0,6 % arvioi yrityksensä kaatuvan. 

Määrällisesti konkurssiin ajautuvien yritysten määrä olisi tässä valossa tutkittuna noin 40–200 yritystä. 

Pohjoiskarjalaiset yritykset eivät ole hakeneet juurikaan lainarahoitusta koronakriisin hoitoon. Peräti 91,3 % yrityksistä ei ole hakenut lainaa. Sen sijaan koronatukia oli hakenut yli puolet yrityksistä. Valitettavasti 7,2 % ei hakemuksesta huolimatta ollut saanut tukea. Lähes puolet yrityksistä ilmoittaa, että ei ole hakenut mitään tukea. Koronatukien saajista noin 90 % ilmoitti tuista olleen hyötyä. 

Etätyöstä apua kohtaanto-ongelmaan 

Juuri julkaistussa työelämägallupissa  yli 70 prosenttia työelämässä olevista haluaisi tehdä etätöitä jatkossakin. Tämä poistaisi tietyillä aloilla tulevaisuuden kohtaanto-ongelmaa ja lisäisi varmasti monipaikkatyötä. Tulevaisuuden työtä on myös hybridityö, jossa työtä tehdään välillä työpaikalla, kotona tai vaikkapa kesämökiltä käsin. 

Kaikkea työtä ei kuitenkaan tulevaisuudessa eikä nytkään voi hoitaa etänä. Viime vuonna tullut hoitajamitoitus tuo omat haasteensa soteyrittäjille. Sote-käsiparien tarve tulee olemaan tulevina vuosina yli 200 000 henkilöä koko Suomessa. Vuoden alusta hoitajamitoitus nousi 0,55:een, syksyllä se nousee 0,6:een ja ensi vuoden alusta 0,7:ään. Mistä löydetään tekijät, sitä pohtii moni soteyrittäjä. 

Tutustu myös pienten ja keskisuurten yritysten taloudellista asemaa kartoittavaan Pk-yritysbarometriin.

Merja Blomberg
toimitusjohtaja
Pohjois-Karjalan Yrittäjät