Avainsana: Työmarkkinakatsaus 2/2021

Yrittäjyys muutoksessa

Yrittäjyydestä on korona-aikana tullut monelle varteenotettava vaihtoehto palkkatyölle.

Irtisanomiset, lomautukset ja tiettyjen toimialojen haasteet ovat antaneet työntekijöille sysäyksen siirtyä yrittäjyyteen, osin oman taloudellisen tilanteensa varmistamiseksi.

Korona-aika on tuonut uusia tapoja ja toimintamalleja toimia yrittäjänä. Monet työt ovat siirtyneet etätyöksi, joka ei ole sidoksissa työn tekopaikkaan. Tällä hetkellä koetaan myös jonkinasteista työntekijäpulaa, mikä pakottaa työnantajia turvautumaan alihankintaan. Pätkätyöt ja osa-aikatyöt ovat vaihdettavissa yrittäjyyteen, mikä mahdollistaa yhä useammalle yrittäjälle kasvua ja kehittymistä.

Oikeus työttömyysturvaan

Vallitseva tilanne on tuonut muutoksia myös työttömäksi jäävien yrittäjien tilanteeseen. Aiemmin yrittäjillä ei työtulon hiipuessa tai loppuessa ollut mahdollisuutta työttömyysturvaan. Ahdinkoon joutuivat etenkin yksinyrittäjät, joille yrittäjyys on keino itsensä työllistämiseen.

Nyt yrittäjille on suotu samoja oikeuksia työttömyysturvaan kuin muillekin. Siten on voitu turvata yrityksen säilyminen pahimman yli sekä tarjottu mahdollisuus jatkaa, kun tilanne sen sallii. Toivottavasti näitä hyviä malleja jää pysyviksi.

Digitalisaation superloikka

Etätyö, työn joustavuus, tietoliikennevarmuus ja jatkuva kehittäminen nostavat esiin uusia mahdollisuuksia nopeammalla tahdilla, kuin vanhoja työntekomalleja katoaa. Ohjelmistot, videoneuvottelut ja viestintä ovat nousseet erittäin isoon rooliin ja tuoneet myös yrittäjyyteen uusia mahdollisuuksia. Nopea ja ketterä yrittäjä elää muutoksessa helpommin kuin suuret organisaatiot. Toisaalta isommalle yritykselle tuki- ja konsultointipalveluiden käyttö on helppo väylä kehittää omaa toimintaansa ja samalla työllistää pienyrittäjiä.

Uusia yrittäjiä ja uusia innovaatioita on tullut, ja lisää on tulossa. Nuorten elämänarvot ja halu kehittymiseen ja itsensä johtamiseen tuovat uutta virtaa yrittäjyyteen. Yrittäjänkin on osattava markkinoida ja myydä osaamistaan. Näkyminen laajasti sosiaalisessa mediassa ja positiivinen työote ovat merkittävä osa yrittäjyyttä. Sivutoiminen yrittäjyys ja osuuskuntayrittäjyys luovat hyvää pohjaa siirtymiselle kokoaikaiseksi yrittäjäksi.

Yrittäjyys on meille tärkeä ja merkittävä voimavara, joka kannustaa keksimään ja kehittämään uusia toimintatapoja. Mitä kaikkea saammekaan vielä nähdä, kun yrittäjiä rohkaistaan lisää ja tuetaan monelta suunnalta?

Visa Rinne
palvelupäällikkö
Pohjois-Karjalan TE-toimisto  

Sanahelinästä tekoihin    

Koronan jälkimainingeissa olemme ajautuneet tilanteeseen, jossa meillä on osaajapula kaikilla aloilla. Tätä juttua kirjoittaessani pelkästään TE-palveluiden kautta on haussa Pohjois-Karjalassa 744 avointa työpaikkaa.

Osaajapula alkaa olla todella kriittinen ja jopa yritysten kasvun esteenä. Meillä on ravintoloita, jotka pohtivat pitääkö ovi laittaa säppiin, koska tekijöitä ei löydy. Se ei siis ole ainoastaan isojen yritysten ongelma. Pohjois-Karjalassa oli heinäkuun lopussa 10 928 työtöntä (15,3 % työvoimasta), eli työvoimaa on kyllä tarjolla, mutta työttömien osaaminen ei vastaa yritysten tarvetta.

Järjestimme elokuussa perinteiset alueemme kansanedustajien yritysvierailut. Osaava työvoima nousi keskusteluun jokaisella vierailulla ympäri maakuntaa. Osaajia löytääkseen yritykset olivat turvautuneet monenlaisiin ratkaisuihin. Isommissa turvauduttiin ulkomaiseen vuokratyövoimaan, ja myös työperäistä maahanmuuttoa pidettiin kannatettavana ratkaisuna. Yritykset olivat käyttäneet rekrykoulutusta sekä oppisopimuskoulutusta.

Mielenkiintoista on nähdä, mikä tulee olemaan z-sukupolven, nykyisten teini-ikäisten, työmotivaatio. Z-sukupolvi on syntynyt aikaan, jolloin olemme eläneet jo teknologian keskellä. Sosiaalinen media ja internet ovat heille itsestäänselvyys. He haastavat perinteisen johtajuuden ja rekrytoinnin.

Pohjois-Karjalassa on yliopisto, ammattikorkeakoulu ja ammattiopisto. Tärkeä kysymys on, miten saamme tänne tulleet opiskelijat jäämään paikkakunnalle ja löytämään oman kulmansa karjalaisesta heimosta. Tämä potentiaali vastavalmistuneista pitäisi ottaa kiinni!

Kohtaanto-ongelmaa on ratkottu jo vuosia eri toimijoiden kesken ja tähän on ostettu ulkopuolisen konsultin apuja. Sanahelinän aika on nyt lopetettava ja tartuttava tiukasti konkreettisiin tekoihin. Maakunnassamme on valtavasti erilaisia työllisyyshankkeita. Te-palvelut ovat siirtymässä kokonaan kunnille vuoden 2024 aikana ja Joensuussa tähän ollaan jo eturintamassa.

Luotsi auttaa oikealle uralle

Joensuussa toimii Luotsi, jonka duuniagentit antavat henkilökohtaista valmennusta työttömille sekä myös auttavat opiskeluiden suuntaamisessa. Tällainen konkreettinen tuki, jossa autetaan työpaikan löytymisessä ja kirkastetaan uratavoitteita, on mahtavaa. Kahden vuoden toiminnan tuloksena on syntynyt lähes 3000 asiakkaalle uusia polkuja, joita pitkin työelämään on ohjautunut 1655 asiakasta ja koulutuksen on aloittanut lähes 400 asiakasta.

Tämä malli kannattaa jalkauttaa myös muualle maakuntaan. Jokainen työntekijä on tärkeä maakuntamme elinvoimalle.

Merja Blomberg
toimitusjohtaja
Pohjois-Karjalan Yrittäjät